Erävoitto purkupuuhissa

Reilu vuosi sitten tein ensimmäisen puolipyöreän huivini. Tarkalleen ottaen tämä Petunia huivi on valmistunut ja kuvattu blogiini 24.4.2012. Silloin en malttanut neuloa ohjeen mukaan huivia täyteen mittaansa, vaan jätin muutamia kerroksia pois. Lopputuloksena oli liian pieni huivi - tietenkin. Tämä liian pieni huivi on ollut nyt vuoden käyttämättömänä kaapissa, koska en ole uskaltautunut purkupuuhiin. Kammoksun yli kaiken silmukoiden keräämistä, ja tässä työssä niitä oli viimeisellä rivillä 517!

Vuosi aikaa viisaampana päätin kuitenkin purkaa päättelykerrokset ja huivin siihen asti missä silmukoita on vasta "vain" 261. Lankaa oli kaapeissa jemmassa ja huivi oli menossa hukkaan joka tapauksessa. Projektissa oli siis mahdollista vain voittaa.

Ja minä sain kerättyä kaikki silmukat! YES! Kilkuttelin siis huivista isomman ja nyt tiedän jo osoitteen mihin sen lahjoitankin. Tuttavapiirissäni on henkilö jonka garderobiin tämä huivi sopii täydellisesti!

Syksyllehän huivin käyttöönotto menee, mutta nou hätä. Muutama kuukausi lisää ei tunnu missään kun huivi on odotellut käyttäjäänsä jo kohta puolitoista vuotta. Ohje on aikanaan bongattu Ullaneuleen sivuilta.

PETUNIA HUIVIN OHJE

Voihan retkahdus :)

Olen onnistuneesti vältellyt lankakauppojen tekemistä nyt jo useamman kuukauden. Olen käynyt TeeTee shopissa ja ollut jo kerät kädessä, olen ollut samassa tilanteessa muutaman kerran myös Robinhoodissa ja paikallisessa marketissa. Ja aina olen onnistunut laittamaan kerät nätisti takaisin paikalleen. Syynä himmailuun on se, että olen yrittänyt säästellä syksyyn ja edessä häämöttävään Karnaluksin reissuun. Niin ja se että kaikki nurkat ovat jo ennestään lankoja täynnä...

Mutta mutta, mitä kävi tänään! Menin ihan viattomin mielin ostamaan Citymarketista eväitä ruokiksella ja silloin sorruin ja retkahdin. Novitan langat olivat tarjouksessa enkä päässyt niistä enää kolmatta kertaa ohi ostamatta. 

Vaan kannatti - sen verran onnellinen olo tuli- eikä noita nyt niin hirveesti tullut ostettua, eihän...

Raitalankaa sai vitosella, turkoosia Veikkaa ja pirteän raidallista Nallea neljä euroa kerä. Säästin ihan mahdottomasti joo :)

Neulontapiiri Sepänmäellä

Ihanan kaunis kesäinen sunnuntai ja neulontapiirin tapaaminen Sepänmäen käsityömuseolla Mäntsälässä - mikäs sen mukavampi tapa viettää vapaapäivää. Aivan ihana paikka vanhoine tupineen, kauniine pihoineen ja käsityöläisineen. Oli seppä ja oli kangaspuut, oli nypläystä ja virkkausta ja neulontaa. Ja tunnelmallinen kahvio ihanine herkkuineen. Kuvassa Mäntsälän neulontapiiri, allekirjoittanut toisena vasemmalta.

Sepänmäellä neulottiin kolme tuntia, joista pari ensimmäistä pääsin keskittymään itse asiaan. Viimeiseksi tunniksi tulivat myös meidän perheen pienimmät paikalle. He ihastelivat varsinkin vanhaa "leikkimökkiä" eli pientä tupaa jossa oli vanhoja leluja ja tarvikkeita. Kuva "Jokapaikan" edestä.

Seuraava reissu Sepänmäelle on viimeistään 4.8. jolloin siellä vietetään lasten ja nuortenpäivää ja neulojat ovat lupautuneet paikalle lankanöttösten, koukkujen ja puikkojen kanssa.

Juhannussukat

Tätä neulojaa on jo pidemmän aikaa vaivannut vakava puutostauti - nimittäin ideapuutostauti. En oikein keksi semmoista projektia joka sytyttäisi liekkeihin, mutta jatkuva neulomishimo kyllä vaivaa. Teen siis jämälangoista sukkia. Ja koska omat lapset ja jalat on keväällä sukitettu, niin teen sukkia lahjakaappiin jemmaan. Että semmosta. Juhannuksena tein taas parin jämälankasukkia kokoa 30 ja lankana tällä kertaa Novitan seiskaveikan raitakerä.

Yritän kovasti keksiä taas jotain muuta, mutta jos en keksi niin sitten teen vielä lisää sukkia...

Lapaset kaveriksi sukille

Kun en ole oikein saanut kuningasideaa minkä projektin aloittaisin, niin tein sitten pikkussukille (koko 22) kaveriksi pikkulapaset kokoa 90 cm. Lanka on Novitan Nallea ja keränjämiä olen koettanut kulutella pois. Setti menee lahjakaappiin odottamaan sopivaa päivänsankaria.

Tuntui että keränloput eivät huvenneet yhtään, vaan mikäs ihme se on kun settiin meni lankaa yhteensä vain 64 g. Nyt onkin edessä  taas positiivinen ongelma - mikä voisi olla seuraava projekti?

Mukavaa Juhannusta!

Sepänmäellä neulotaan sunnuntaina 30.6.

Meidän kylän neulontakerho kokoontui talvella paikallisella kirjastolla, mutta kesäksi siirrymme kilkuttamaan puikkoja Sepänmäen käsittyömuseon kauniisiin maisemiin muutaman kilometrin päähän keskustasta.

Yhdistin tänään kaksi rakasta harrastusta ja tein lenkin Sepänmäelle. Juoksulenkit ovat pannassa kipeän penikan vuoksi, joten fillarikyydillä olin liikkeellä ja sain kuvatuksi ohimennessäni museon pihaan opastavan kyltin.

Sepänmäelle siis mars parin viikon päästä, oheisesta linkistä lisätietoa:

Linkki Sepänmäen käsityömuseon tietohin

KÄSITYÖNÄYTÖSPÄIVÄ SU 30.06.2013 klo 12-15 (Lisätietoja Mäntsälä Seura)

Nukentekopäivä

Meillä vietettiin tänään kotoilupäivää. Ei mitään menoja, ei liikaa siivousta, ei edes paljon ulkoilua, ihan vaan nysväämistä kotinurkissa. Ihania välillä tämmöiset päivät! Ehtii sitä sitten taas lentää toisena päivänä.

Lapset keksivät aamusta että haluavat askarrella kangastilkuista jotakin. Minä kaivoin kankaat, langanjämät ja tekstiilitussit esiin. Ja eipä aikaakaan kun perheen viisivuotias oli saanut ensimmäisen tuotoksen valmiiksi. Kyseessä siis käsinukke ja idea on lähtöisin yhdestä Titi-nallen jaksosta jossa lapset tekevät itse nukkeja.

Tästä inspiroituneena otimme ompelukoneen esiin ja väkersimme muutaman vanhoilla tyynyntäytteillä stuffatun nuken jotka lapset (2 v ja 5 v) saivat koristella kangastusseilla. Ekat versiot olivat tosi perusmallia, kädetkin puuttuvat. Hurautin sitten vielä muutaman kädellisen aihion valmiiksi huomista serkkupojan kyläilyä varten. Saavat sitten porukassa koristella vielä yhdet nuket huomenna :)

Kitkeminen vs neulominen

Kylhää mie neuloisin, mutta nämä kaverit hidastavat vauhtia...

ONNEKSI voikukka-aika alkaa olla lopuillaan! Mutta kitkeminen ei siihen lopu, vaan seuraavat kaverit valloittavat pihan reunukset. Ja nurmikko kasvaa silmissä. Eli pihatöissä menee iso osa illoista. Mutta sehän on vaan kivaa touhuta välillä ulkona ja nautiskella niistä muutamista aurinkoisista ja lämpimistä päivistä mitä Suomen kesä tarjoilee.

Näiden saatesanojen jälkeen esittelen pikkuruisen neulontatyöni jonka olen jossakin välissä saanut kilkuteltua kasaan. Jämälangoista (Novita Nalle) pikkusukat kokoa 22. Omat lapset on jo isompia enkä enää edes muista minkä ikäiselle tuon kokoiset sukat mahtuvat. Ehkä puolitoistavuotiaalle? No, ehkä ne joskus päätyvät lahjaksi jollekin pikkutytölle.

Sukkapari eriväri raitaero tosikiva

Olen alan blogeista oppinut että juuri tämäntyyppisiä projekteja tulee kutsua ufoiksi. Eli käsitöiksi jotka on joskus innolla aloitettu, mutta jotka ovat hautautuneet määrittelemättömäksi ajaksi nurkkiin ja laatikoihin ja joiden loppuunsaattaminen on jokseenkin suuren pinnistelyn takana. Tai näin ainakin minä olen neuleufo - käsitteen ymmärtänyt.

Saanen siis esitellä noin puoli vuotta työn alla olleet, omaan jalkaan sopivat, Rico superba pop langasta neulotut, ohuen ohuet villasukat.

Jostakin syystä tuo ohuiden sukkien neulominen ei tunnu olevan mun juttuni. Sukka on sinällään aika tylsää neulottavaa, ja ohuesta langasta se edistyy ihan liian hitaasti. Tämä oli juuri se syy miksi minulla oli sukkakammo. Ihmettelinkin miten innostuin neulomaan kasan sukkia keväällä, mutta sitten hokasin että nehän olivat seiskaveikasta. Siitä langasta sukka valmistuu heittämällä, kun tätä pikkusiimaa saa kilkutella viikkotolkulla sukan muotoon.

Lanka on Novitan Tico Ticon vahvuista, joten silmukkamäärät ja ohjeet ovat Novitalta poimitut. Niin ja minun käsiala ja Novita yhdistettynä tarkoittaa 39 kokoiseen jalkaan koon 42 mukaista ohjetta :)

Väriä mummonneliöistä

Niin että piti olla jotain ihan muuta kuin ruskeaa. Tässä sitä nyt sitten on! Pirtsakka kesätyyny isoäidinneliöistä. Totuuden nimissä täytyy sanoa, että neliöt oli virkattu ja yhdistetty jo välitöinä ajan kanssa, ja tänään oli vuorossa vaan "levyn" ompelu tyynykankaaseen. Ja sekin piti tehdä puolitoista kertaa. Puolitoista kertaa siksi, että eka yritys meni pieleen (mitat heittivät ihan tosi paljon) ja jouduin purkamaan ompeleita puoleen matkaan saakka. Kyllä siinä pari ärräpäätä pääsi - että miksi en taaskaan malttanut mitata ja suunnitella huolella, vaan aloin vaan laulattaa ompelukonetta vailla huolen häivää.

Mutta mutta, toinen kerta toden sanoi, ja sain kuin sainkin tyynyn käyttökuntoon :)

Lankana seiskaveikan loppuja, kangas jotain valkoista jämäpätkää mitä kaapista löytyi, ja tyyny myös kierrätetty ja kooltaan noin 40x40 cm.

Kesämyssyjä

En kyllä tiedä mistä ihmeestä keksin alkaa myssytehtailun näillä helteillä! Nämä myssyt ovat tosin Novitan Puro Batikia, eli 100 % akryylia ja sopivat siis lämpimämpiinkin olosuhteisiin. Onhan se ihanan pehmoista neuloa ja värit ovat herkulliset. Ja kun pääsin alkuun niin tein sitten pari kappaletta saman tien. Toinen joustinneuletta ja toinen sileää. Molemmat kokoa noin 50-51 cm.

Ekan myssyn ehdin sovituttaa ja kuvata, joskin kaksivuotiaan käyttäminen mallina on hyvin haasteellista jos malli on yhtään vastahankainen...

 

...toinen myssyistä valmistui justiin äsken ja malli on jo nukkumatin mailla, joten kuvaaminenn tapahtui etupihalla ilman mallia.

Nyt on sitten ruskean sävyn kiintiö vähäksi aikaa täynnä. Mitähän ihanaa väriä sitä seuraavaksi työstäisi :)

Mistä näitä sukkia oikein tulee???

No minun puikoilta tietysti... :)

Nämä sukat valmistuivat tänään mukavassa seurassa Mäntsälän kirjaston "knitting in Mäntsälä" tapaamisessa. Meitä olikin iso porukka paikalla - laskelmieni mukaan pöydän ympärillä oli yhdeksän vannoutunutta käsityön ystävää. Muutama koukkukäsi ja loput puikollisia. Niin ja sitten olivat tietysti minun nuorimmaiset taas häärimässä jaloissa.

Syötiin siinä kaverin tuomat kauden päättäjäispullat ja vaihdettiin neulonta ideoita. Oli kiva kun saatiin tutustua myös nuoremman polven virkkausvirtuoosiin - terkkuja vaan blogistille joka kulkee nimellä "Lankamonsteri"

Sukat in practice

Ei kande kauheesti välittää noista valkoisista jaloista joita koristaa painaumat edellisistä sukista. Kotisukkien varret ovat tarkoituksella lyhyet, eivätkä siis peitä karvakoipiani kovin säädyllisesti.

Sukat with no legs

Tuossa siis vielä sukat ilman koipia. Lanka taas seiskaveikan jämiä ja sukilla kokoa sopivasti koon 39 jalkaan.

Seuraava tapaaminen onkin sitten kesäkuulla Sepänmäen maisemissa. Toivottavasti sää sallii silloin ulkoilmatehtailun.

Näitäkään ei pitänyt neuloa...

Sarjassa kolmannet sukat joita ei koskaan pitänyt neuloa.

Sukkien neulominen on so last season, kesä tulee, ulkona on +20 astetta ja tää väkertää villasukkaa. Jostain ihmeen syystä vaan innostuin pitkästä aikaa tästä puuhasta ja lasten sukat tulevat niin nopeasti valmiiksi, että saa vaihtaa projektia tiheään.

Lanka seiskaveikkaa, puikot 3,5 ja sukilla kokoa 35.

Jämälankasukat

No miten tässä nyt näin kävi! Sukkien kutomisen piti olla ihan tylsää! Mutta sitten tein olosuhteiden pakosta esikoiselle sukat, ja heti perään innostuin tuhoamaan jämälankoja tekemällä kuopukselle sukat. Nyt on puikoilla tulossa vielä keskimmäiselle oma pari.

7 veljestä sininen ja polkka (joku vanha väri)

Seiskaveikkaa 3,5 puikoilla. Nämä sukat ovat kokoa 26. Ja hah - hah Novitan ohjeen mukaan silmukoita tulisi olla sen kokoisessa sukassa 4 x 9, mutta kokemuksesta tiesin tehdä saman tien reilusti isommat. Silmukoita näissä 4 x 11 ja sukat istuvat jalkaan tosi hienosti. Eivät ole yhtään liian isot. Asiaa tietysti auttaa se, että sukan päälliosa on joustinneuletta.

Niin ja sekä näissä että edellisissä sukissa on raidat tehty siten, että uuden värin ensimmäinen kerros on neulottu pelkkää oikeaa. Tekee värinvaihtokohdasta kauniimman näköisen. Näissä sukissa tietysti toinen lanka on pätkävärjätty, joten se vaihtuu omaa tahtiaan. Oliko riittävän sekavasti selitetty? Mutta oli miten oli, niin suosittelen ehdottomasti tuota tekniikkaa ja aion käyttää sitä itse jatkossa aina.

Mediasta tutut sukat

Tulivat valmiiksi ne turkoosit sukat joita minun ei edes pitänyt neuloa, mutta joita kuitenkin neuloin esim. kulttuuriviikon avajaistapahtumassa Takomossa. Pääsivät kantapään kohdalla paikallislehden palstoille asti.

Nämä sukat on kilkuteltu seiskaveikasta ja menevät hyötykäyttöön esikoiselleni. Joo, kesä tulee, tiedän. Mutta mökillä on kylmä vielä pitkään ja villasukille käyttöä moneen kertaan.

Niin kultturellia, niin kultturellia...

Käytiin meidän perheen tyttöporukassa edustamassa neulojia kulttuuriviikon avajaisissa Mäntsälässä. Meidän perhettä on siis kaikki nuo happaman näköiset muksut ja intoa pursuava äiti turkoosi sukan alku käsissään ja pienin muksu sylissään :)

Linkki alkuperäisen tiedon lähteille:

Kulttuuriviikon avajaiset

Puikot pussiin

Sitä se blogien selailu teettää... innnostuin ompelemaan itselleni uuden puikkopussin kun törmäsin tosi hienoihin pussukoihin surffaillessa muiden sivuilla. Kiitoksia vaan vinkistä! Ompelutaitoni ovat kovin rajalliset, mutta haaveilen osaavani sitä sorttia jonakin päivänä huomattavasti paremmin kuin nyt.

Onneksi rajallisillakin ompelutaidoilla pystyy tekemään puikkopussitekeleen melko helposti :) Varsinkin jos kangasvarastoista löytyy valmis paneeliverhon pätkä. Valmiiksi sopiva leveys ja sivut huoliteltu. Ei siis muuta kuin muutamat taitokset ja väliompeleet ja verhon ylä- tai alasaumasta nauha jolla pussukka solmitaan kiinni.  Tähän pystyy kykenemään jopa puukässäläinen kuten minä.

Aikaa luomuksen tekemiseen meni huikeat puoli tuntia.

Kevään viimeiset lapaset?

Teki mieli neuloa jotakin keltaista kevään kunniaksi. En vaan keksinyt muutakaan kuin lapaset, joten tein vielä yhdet kädenlämmittimet. Tuo merinovillainen lanka on vaan niin ihanaa neulottavaa. Pehmeää ja nopeasti etenävää. Lanka on siis aikoinaan Karnaluksista ostettua Schachenmayrin Nomottaa, 100 % merinovillaa.

Ajattelin myös että sukkia en ainakaan tee vähään aikaan kun niiden neulominen on alkanut tökkiä. Vaan mitä nyt onkaan puikoilla!? Ihan perinteiset villasukat seiskaveikasta. Tekosyynä se, että tarvitsin eiliselle automatkalle jonkin sopivan helpon ja pienen projektin...

Tänään piipahdin lasten kanssa Mäntsälän seurojentalolla kulttuuriviikon avaustapahtumassa TAKOMO:ssa jossa osallistuin Julkineulojat eli public knitting / puikkopäivä - tapahtumaan. Meidän viisivuotiaskin otti sinne langan ja koukun mukaan ja pisteli hiirenhäntää tulemaan ihan kunnon käsityöläisen tapaan! Tapahtumasta tulee juttu lehteen, siitä lisää myöhemmin. Sillä välin linkki tapahtuman sivulle:

TAKOMO MÄNTSÄLÄ 20.4.2013 Public knitting

Neulontakerho Skypettää

Saatiin mukavasti porukkaa kasaan Mäntsälään ja Espoolaisia oli vähintään saman verran toispuol Skypeä. Tekniikkaa pystyy vielä hiomaan, mutta saatiin kuitenkin esittelyt tehtyä ja kuulumiset vaihdettua. Iloinen puheensorina kävi molemmissa ryhmissä ja lapasia ja tossuja esiteltiin netin yli puolin jos toisin. Kannattaa ehdottomasti kokeilla toistekin!

Suuret kiitokset aktiiviselle Espoon neulontakerholle ja Mäntsälän kirjaston henkilökunnalle tämän tapahtuman järjestämisestä. Muutamia kuviakin napsittiin, laitan jonkun otoksen jakoon jahka niitä saadaan eetteriin ajettua.

-> ja lisäystä pukkaa eli tässä todistusaineistoa Skype neulojien kokoontumisajoista :)

Toinen keeppi puikolta ulos

Ensimmäinen harjoitus tätä sorttia oli viime syyskuussa jolloin lankana oli sama Sublime kuin nyt mutta tummanharmaana. Silloinen keeppi lähti kaverille joululahjaksi mutta tämä jää omaan käyttöön. Lanka on ihanaa ja malli mukava neuloa kolmestakin syystä:

1. lanka on tuntumaltaan pehmeää ja paksua joten työ edistyy nopeasti.
2. neulomiseen käytetään pyöröpuikkoa joten se on helppo nakata sivuun tarvittaessa (pyyyhkimään efekti)
3. ohje on riittävän helppo että sitä voi tehdä telkun ääressä, mutta siinä tapahtuu koko ajan jotain joten mielenkiinto säilyy läpi ohjeen.

Tämän normaalisti tosi arvokkaan lankasaaliin sain hamstrattua viime reissullani TeeTee shopiin. Oli poistolaarissa puoleen hintaan :)

Retu reippailee

Menin lupaamaan itselleni viime kesänä että yritän juosta puolimaratonin toukokuussa 2013. En ole juuri tähän projektiin panostanut, mutta aika käy vähiin ja itseni motivoimiseksi päätin perustaa harjoituspäiväkirjan ja vielä julkisen sellaisen. Miksi? Siksi että päiväkirjat ja tulosten tilastointi motivoivat minua ja koska en varmasti ole niin ainutlaatuinen, etteikö joku muukin voisi sitä lukiessaan saada kipinää. Reippailen siis ainakin tämän hullutuksen ajan eli seuraavan kuukauden myös osoitteessa http://retureippailee.blogspot.fi/.

Tässä muisto matkan varrelta tämän aamun lenkkipolulta

Kylmän kevään huivi

Ei tule kesä millään! Onneksi eilen illalla valmistui puikoilta tämä ihanainen pitsihuivi kaulan lämmikkeeksi kevätviimoihin. Lanka on TeeTee Primavera ja ohje Moda 1/2012. Pyöröllä 4/60 pistelin menemään. Melko puuduttavan alun jälkeen sai lopussa nautiskella pitsineuleen värkkäämisestä. Helppo ohje, taittuu aloittelijaltakin.

Heikko on neulojan mieli alennuksen edessä

Ihan vaan pikkuisen pistäydyin Porvoon TeeTee shopissa viime lauantaina ohikulkumatkalla. Vaan mutta, siellähän oli neuleviikko ja sen kunniaksi kaikki TeeTee langat -20% ja erä poistolankoja -50%. Ja siinähän kävi sitten niin, että tulin ostaneeksi kassillisen lankaa.

TeeTee Primavera. 75% merinovilla, 25% silkki. 350 g.
Sublime. 75% merinovilla, 20% silkki, 5% kashmir. 500 g.

Niin ja se leimakortti jonka takia sinne kauppaan menin ja jossa odotti alennus, ei sitten tietysti sopinut yhteen alelankojen kanssa. Eli jossakin välissä joutuu senkin vielä käydä törsäämässä. On tää rankkaa :)

Esiliinasta eväskassi, villalangasta väripilkku...

On ollut ompelukone esillä kun perheen kuopus on repinyt ulkopukunsa useampana päivänä peräkkäin ja se on vaatinut korjailua. Siitä innostuneena pilkoin arkistojen kätköistä löytyneen käyttämättömän esiliinan ja ompelin siitä eväskassin (eväskassi on suhteellisen pieni kangaskassi jossa kulkee näppärästi litran jogurtti, eväsrasia ja muutama hedelmä). Toisen puolen kassista koristelin villalangasta virkatuilla kevätkukkasilla.

Joo, saumat eivät ole ihan suorassa - tiedän. Langaksi on valittu kuitenkin tarkoituksella vaaleanharmaa ompelulanka jotta erottuu ja antaa väriä kassiin. Kelpaa mulle :)

Iiiik - hiiri takanreunuksella!

Eiliseltä lenkkipolulta mukaan tarttuneesta kirjasta karkasi pieni hiirulainen meidän takan reunukselle! Liekö perinyt geenejä tämä otus myös sikalasta, sen verran possumaisen näköinen siitä tuli harmaan ja pinkin yhdistelmäväreillä.... :)

Harjoitukset siis jatkukoon. Ohje oli (sika :) helppo, mutta toinen yritys tuottaa ehkä enemmän autenttisen lopputuleman.

Se oli vahinko! Melkein...

Tämä oli melkein puhdas vahinko! Lähdin puolivastentahtoisesti lenkille (en siksi että en pitäisi lenkkeilystä vaan siksi että olen tehnyt sitä aika paljon lähiaikoina). Jokin neulepirunpoikanen kuiskasi korvaani että otas likka lompsa mukaan lenkille ja kierrä kirjakaupan kautta. Tein työtä käskettyä ja päädyin ostamaan kaksi kirjaa paikallisesta sivistyspuodista.

Siemen oli kyllä istutettu mieleeni jo eilen kun selailin neuletapaamisessa kaverin nukkekirjaa ja näin livenä yhden nukenkin. Se oli rakkautta ensi silmäyksellä! Mun on ihan pakko kokeilla kanssa. Ja jos ei kelpaa omille lapsille, niin minulla on hyvää aikaa harjoitella ennen ensimmäisiä lapsenlapsia - esikoinen täytti justiin 13 v.

Loppuilta menikin tänään ompelukoneen äärellä, perheen kuopus rikkoi ulkoilupukunsa tarhan pihalla....Ihan mahdoton vekki hihassa kun kaveri on hieronut pukuaan piha-aitaan...

Nynne tuli valmiiks - aivan ihanat lapaset!

I - HA - NAT! Piti oikein lähteä kauppareissulle kävellen että pääsi testaamaan eilen illalla valmistuneita kirjoneulelapasia. Näyttivät kädessä tosi näteiltä. Edellisestä postauksesta löytyy linkki ohjeen alkulähteille. Minulla oli tässä käytössä luonnonvalkoinen ja raidallinen seiskaveikka ja puikot muistaakseni kokoa 3.

Ja nyt olen taas siinä himoneulojan herkkutilanteessa, että voin aloittaa mitä vaan uutta ja kivaa! Ei sillä, puikoilla on kolme työtä odottamassa, mutta mikään niistä ei nyt justiin huuda mun perään. Lorotan siis itselleni lasillisen punaviiniä ja istahdan lankalaatikoiden keskelle haaveilemaan seuraavasta projektista :)

Lapaset kuin karkit

Ihastuin tähän sydämalliin ja otin puikoille jo toisen parin samalla ohjeella. Lanka seiskaveikkaa ja nyt valkoisen parina raidallinen lanka. Malli ja ohjeet löytyvät ainakin täältä: Sydänlapasten ohje

Parin ensimmäinen lapanen valmistui juuri äsken, mutta kiirehdin jo kuvaamaan sen kun kerrankin oli tarjolla auringonpaistetta ulkona.

Sukkaset keränjämistä

Välipalaksi jotain pientä ja söpöä. Seiskaveikan jämistä kuoriutui sukat kaksivuotiaalle, koko noin 27.

Silmukoita 4x10, puikot kokoa 3 ja ohje perussukan ohje Novitalta. Varsi on tosin lyhyempi kuin ohjeessa.

Fifty shades of diipa daapa

Käytiin pari viikkoa sitten reissussa ja lupasin silloin miehelle että jätän sukkapuikot kotiin lepäämään. Niinpä ostin lentokentän kirjakaupasta lukemista koneeseen. Nappasin top10 hyllystä pokkarin joka keikkui listojen kärjessä... Tuli sitten ostettua kunnon hömppää ja varsin erikoinen tuttavuus :) Nyt tämä samainen sarja esiintyy jo telkkarin keskusteluohjelmissa ja on kuulemma villinnyt naisia ympäri maailman...

Ja juu, koukkuun jäin minäkin. Kirjan tarina on todella kaukana todellisuudesta, mutta ehkä juuri siksi se on niin viihdyttävää. Kotimaan kamaralle palattua kävin ostamassa sarjan kaksi muutakin osaa. Nyt on menossa kirjan nro 2 loppuosa.

Suosittelen hyvällä huumorintajulla ja erotiikansietokyvyllä varustetuille kypsille naisille.

Tähtilapaset

Lisää kirjoneuletta pukkaa! Kivaa hommaa. Muokkasin alkuperäistä ohjetta tekemällä peukalon "non kiila" ja neulomalla lapasen yläosan ja peukun yksivärisellä langalla. Lanka seiskaveikkaa.

Lapasten viimeiset silmukat tikuttelin tämänpäiväisessä neuletapaamisessa. Mäntsälän kirjastolla neulotaan porukalla joka kuukauden toinen tiistai. Minä harrastan silloin neulontaa, isäntä sulkapalloa, esikoinen italian opintoja, mamma lastenhoitoa ja pienet tytöt mamman hyppyytystä. Eli selkeä vin-vin. Kaikilla on kiva harrastus samalle päivälle :)

Puolentoista viikon lapanen

Reilun viikon se vei saada toinenkin kirjoneulelapanen valmiiksi. Joo, ei se niin hidasta ole neuloa, minä vaan kävin lomailemassa välissä. Aivan mielettömän luonteenlujuuteni (ja kulmiaan kurtistelleen mieheni) ansiosta sain jätettyä kutimukset kotiin. Tässä ne nyt sitten ovat, elämäni ensimmäiset suht onnistuneet kirjoneulelapaset. Onnistumisen asteesta kertoo myös se, että kolmetoistavuotias tyttäreni ilmoitti haluavansa nämä lapaset käyttöönsä. Niinkin vaativan asiakkaan miellyttäminen on suorastaan mieltä hämmentävää... :)

Lomalla käytiin isännän pyöreitä karussa viettämässä pitkä viikonloppu ilman muksuja Barcelonassa. Syötiin liikaa, juotiin Sangriaa, käveltiin ja ihmeteltiin, nukuttiin pitkään aamulla, nukuttiin päikkärit ja vaan oltiin. Hieno reissu. Tässä vielä kuva Barcelonan "must see" kohteesta ja allekirjoittaneesta.

Tutkielma kirjoneuleiden maailmaan

Surffaillessani neuleblogeja törmäsin niin ihanaisiin kirjoneuleisiin että päätin antaa itselleni mahdollisuuden onnistua (ja anteeksi jos en onnistu) myös sillä saralla. Olen nimittäin kerran aiemminkin yrittänyt neuloa kirjoneulelapasen, mutta lopputulos oli kaikkea muuta kuin kaunis - kirrasi piru!

Tämän mallin ohje löytyi mutkien kautta osoitteesta:

http://palmikoita.vuodatus.net/page/heartmittens

En ole tutustunut nettisääntöihin kovin syvällisesti, toivottavasti on sallittua mainostaa hyvässä mielessä toisen blogia ja varastaa sieltä ideoita :) 

En sitten uskaltanut yrittää kirjoneuletta peukaloon kun se on nyhräämistä jo muutenkin. Poikkesin alkuperäisestä ohjeesta myös kärkikavennusten kohdalla.

Tässä kohtaa valmiina on siis vasta lapanen nro 1, mutta olin niin innoissani uudesta projektista että tulin heti tilittämään. Kunhan saan toisenkin lapasen puikoilta niin kokeilen lisätä vielä värien määrää seuraavassa projektissa.

Hidasta mutta hauskaa puuhaa! Ei kirraa, mutta on toki eri tuntuinen kuin tavallinen. Miehen lapasen silmukkamäärällä tulee justiin meikäläisen käteen sopiva lapanen, sen verran langankuljetukset ottavat vastaan.

Koukussa myssyihin

Tai puikoissa paremminkin...

Tummanharmaata seiskaveikkaa nelosen pyöröllä ja 3,5 puikoilla.

Olen jostain syystä tykästynyt tähän Novitan talvi 2008 lehdestä kaapattuun myssy- ja lapasmalliin. Alkuperäisessä ohjeessa on lisäksi nyppyjä ja lapasissa enemmän palmikoita. Edellisen version tein samaan suuntaan kääntyvällä palmikolla, mutta tämä kuosi on lopulta minusta vielä hauskempi. Venytettynä päässä ja käsissä parhaimmillaan. Hauskaa ja nopeaa neuloa.

Harmaan vastapainoksi tikuttelin heleän pinkin tuubikaulurin, joka lähtee lahjaksi eräälle nuorelle naiselle lähipiiriin :)

 

Lanka on Novitan Softya eli ei muuten kutise tämä tuubi!

Vihaiset linnut lapasissa, osa 2

Tein muutama viikko sitten vastaavat lapaset viemisiksi kummipojalle ja nyt oli oman väen vuoro. Ihastuin tosi paljon pirteän keltaiseen merinovillaiseen lankaani jota hamstrasin Karnaluksista säkillisen. Lanka ei ole kutiavaa kuten villalangat yleensä. Kun sain lapaset valmiiksi niin perheen viisivuotias ilmoitti että haluaa lapaset itselleen ja niihin Angry Birdsit niinku serkkupojan lapasissa. Ja joo, ei kuulemma haittaa että lapaset ovat hieman eriparia....huomasin vasta lapasten valmistuttua että toisessa on silmukoita 4x10 ja toisessa 4x11...Olin sitten niin varma siitä silmukkamäärästä että en tarkistanut vaikka valmis lapanen oli koko ajan käden ulottuvilla....

Seuraavaksi sukellan uuden lankasaaliini kimppuun. Adoptoin kassillisen (ison) lankoja kaverilta joka on päättänyt pitää vähän paussia käsitöistä. Kassissa on 63 kerää lankaa ja yhdet kassinkahvat. Se on kuin ihana iso yllätyspussi. Hauskaa siinä on se, että pussissa on tosi paljon puuvillalankoja joita itse en ole juuri harrastanut. Uusi aluevaltaus siis odottaa. No, oli siellä seiskaveikkaakin jos haluaa tuttua ja turvallista :)

Palmikkolapaset

Sain joulukyläreissulta vajaan kerän pätkävärjättyä seiskaveikkaa mukaani ja päätin tehdä siitä lapaset kokoa 130 cm. Perusohje lapasille, kämmenselän puolelle yksi palmikko jossa apupuikolle otettavat silmukat viedään vuoroin taakse ja vuoroin eteen. Palmikosta tulee siis vähän perinteisestä poikkeava.

Olen kyllä niin nopeasti lämpiävä uusille neuleideoille ja langoille, että tämäkin piti kilkutella heti pois vaikka puikoilla on pari aiempaa työtä kesken. Ei tahdo tulla "vanhat" langat työstetyksi kun ehdin jo taas innostua jostakin uudesta. Koska - oi koska - maltan oikeasti pitää langanostolakkoa! Sitä en ainakaan luvannut uuden vuoden kunniaksi. Ehkä voisin luvata että yritän luvata lankalakon ensi vuodenvaihteessa... :)