Neulontapiiri Sepänmäellä

Ihanan kaunis kesäinen sunnuntai ja neulontapiirin tapaaminen Sepänmäen käsityömuseolla Mäntsälässä - mikäs sen mukavampi tapa viettää vapaapäivää. Aivan ihana paikka vanhoine tupineen, kauniine pihoineen ja käsityöläisineen. Oli seppä ja oli kangaspuut, oli nypläystä ja virkkausta ja neulontaa. Ja tunnelmallinen kahvio ihanine herkkuineen. Kuvassa Mäntsälän neulontapiiri, allekirjoittanut toisena vasemmalta.

Sepänmäellä neulottiin kolme tuntia, joista pari ensimmäistä pääsin keskittymään itse asiaan. Viimeiseksi tunniksi tulivat myös meidän perheen pienimmät paikalle. He ihastelivat varsinkin vanhaa "leikkimökkiä" eli pientä tupaa jossa oli vanhoja leluja ja tarvikkeita. Kuva "Jokapaikan" edestä.

Seuraava reissu Sepänmäelle on viimeistään 4.8. jolloin siellä vietetään lasten ja nuortenpäivää ja neulojat ovat lupautuneet paikalle lankanöttösten, koukkujen ja puikkojen kanssa.

Juhannussukat

Tätä neulojaa on jo pidemmän aikaa vaivannut vakava puutostauti - nimittäin ideapuutostauti. En oikein keksi semmoista projektia joka sytyttäisi liekkeihin, mutta jatkuva neulomishimo kyllä vaivaa. Teen siis jämälangoista sukkia. Ja koska omat lapset ja jalat on keväällä sukitettu, niin teen sukkia lahjakaappiin jemmaan. Että semmosta. Juhannuksena tein taas parin jämälankasukkia kokoa 30 ja lankana tällä kertaa Novitan seiskaveikan raitakerä.

Yritän kovasti keksiä taas jotain muuta, mutta jos en keksi niin sitten teen vielä lisää sukkia...

Lapaset kaveriksi sukille

Kun en ole oikein saanut kuningasideaa minkä projektin aloittaisin, niin tein sitten pikkussukille (koko 22) kaveriksi pikkulapaset kokoa 90 cm. Lanka on Novitan Nallea ja keränjämiä olen koettanut kulutella pois. Setti menee lahjakaappiin odottamaan sopivaa päivänsankaria.

Tuntui että keränloput eivät huvenneet yhtään, vaan mikäs ihme se on kun settiin meni lankaa yhteensä vain 64 g. Nyt onkin edessä  taas positiivinen ongelma - mikä voisi olla seuraava projekti?

Mukavaa Juhannusta!

Sepänmäellä neulotaan sunnuntaina 30.6.

Meidän kylän neulontakerho kokoontui talvella paikallisella kirjastolla, mutta kesäksi siirrymme kilkuttamaan puikkoja Sepänmäen käsittyömuseon kauniisiin maisemiin muutaman kilometrin päähän keskustasta.

Yhdistin tänään kaksi rakasta harrastusta ja tein lenkin Sepänmäelle. Juoksulenkit ovat pannassa kipeän penikan vuoksi, joten fillarikyydillä olin liikkeellä ja sain kuvatuksi ohimennessäni museon pihaan opastavan kyltin.

Sepänmäelle siis mars parin viikon päästä, oheisesta linkistä lisätietoa:

Linkki Sepänmäen käsityömuseon tietohin

KÄSITYÖNÄYTÖSPÄIVÄ SU 30.06.2013 klo 12-15 (Lisätietoja Mäntsälä Seura)

Nukentekopäivä

Meillä vietettiin tänään kotoilupäivää. Ei mitään menoja, ei liikaa siivousta, ei edes paljon ulkoilua, ihan vaan nysväämistä kotinurkissa. Ihania välillä tämmöiset päivät! Ehtii sitä sitten taas lentää toisena päivänä.

Lapset keksivät aamusta että haluavat askarrella kangastilkuista jotakin. Minä kaivoin kankaat, langanjämät ja tekstiilitussit esiin. Ja eipä aikaakaan kun perheen viisivuotias oli saanut ensimmäisen tuotoksen valmiiksi. Kyseessä siis käsinukke ja idea on lähtöisin yhdestä Titi-nallen jaksosta jossa lapset tekevät itse nukkeja.

Tästä inspiroituneena otimme ompelukoneen esiin ja väkersimme muutaman vanhoilla tyynyntäytteillä stuffatun nuken jotka lapset (2 v ja 5 v) saivat koristella kangastusseilla. Ekat versiot olivat tosi perusmallia, kädetkin puuttuvat. Hurautin sitten vielä muutaman kädellisen aihion valmiiksi huomista serkkupojan kyläilyä varten. Saavat sitten porukassa koristella vielä yhdet nuket huomenna :)

Kitkeminen vs neulominen

Kylhää mie neuloisin, mutta nämä kaverit hidastavat vauhtia...

ONNEKSI voikukka-aika alkaa olla lopuillaan! Mutta kitkeminen ei siihen lopu, vaan seuraavat kaverit valloittavat pihan reunukset. Ja nurmikko kasvaa silmissä. Eli pihatöissä menee iso osa illoista. Mutta sehän on vaan kivaa touhuta välillä ulkona ja nautiskella niistä muutamista aurinkoisista ja lämpimistä päivistä mitä Suomen kesä tarjoilee.

Näiden saatesanojen jälkeen esittelen pikkuruisen neulontatyöni jonka olen jossakin välissä saanut kilkuteltua kasaan. Jämälangoista (Novita Nalle) pikkusukat kokoa 22. Omat lapset on jo isompia enkä enää edes muista minkä ikäiselle tuon kokoiset sukat mahtuvat. Ehkä puolitoistavuotiaalle? No, ehkä ne joskus päätyvät lahjaksi jollekin pikkutytölle.

Sukkapari eriväri raitaero tosikiva

Olen alan blogeista oppinut että juuri tämäntyyppisiä projekteja tulee kutsua ufoiksi. Eli käsitöiksi jotka on joskus innolla aloitettu, mutta jotka ovat hautautuneet määrittelemättömäksi ajaksi nurkkiin ja laatikoihin ja joiden loppuunsaattaminen on jokseenkin suuren pinnistelyn takana. Tai näin ainakin minä olen neuleufo - käsitteen ymmärtänyt.

Saanen siis esitellä noin puoli vuotta työn alla olleet, omaan jalkaan sopivat, Rico superba pop langasta neulotut, ohuen ohuet villasukat.

Jostakin syystä tuo ohuiden sukkien neulominen ei tunnu olevan mun juttuni. Sukka on sinällään aika tylsää neulottavaa, ja ohuesta langasta se edistyy ihan liian hitaasti. Tämä oli juuri se syy miksi minulla oli sukkakammo. Ihmettelinkin miten innostuin neulomaan kasan sukkia keväällä, mutta sitten hokasin että nehän olivat seiskaveikasta. Siitä langasta sukka valmistuu heittämällä, kun tätä pikkusiimaa saa kilkutella viikkotolkulla sukan muotoon.

Lanka on Novitan Tico Ticon vahvuista, joten silmukkamäärät ja ohjeet ovat Novitalta poimitut. Niin ja minun käsiala ja Novita yhdistettynä tarkoittaa 39 kokoiseen jalkaan koon 42 mukaista ohjetta :)