Nurmilintu valmiina palvelukseen

Nysse valmistu. Ihanainen Nurmilintu Norosta. Kiitokset Unna (Tuulen askeleet), sain inspiraation tähän huiviin kun näin sinun tikuttelevan vastaavaa Neuloottisten tapaamisessa muutama viikko sitten :) Tykkään väristä, mallista, langasta ja ohjeesta. Voipi olla että pyöröltä lähtee toinen tulemaan jo pikapuolin.

Omput purkkiin

Lapset kävivät keräämässä mummolan pihalta kaksi isoa kassillista omenoita. Ihania, makeita ja madottomia omppuja. Pistin niistä osan purkkiin talven varalle.

Ohje on helppo kuin mikä:

Litra kuorittuja ja pilkottuja lohkoja ja desi vettä 7 minuutiksi mikroon.
Pistä sauvasekoittimella soseeksi, sekoita joukkoon 1,5 dl hillosokeria.
Mikroon 8 minuutiksi. Sekoita. Jäähdytä. Mausta esim. ripauksella kanelia.
Purkita jääkaappiin tai pakkaseen.
Nautiskele :)

Litrasta omenalohkoja tulee purkillinen hilloa. Roippeet pääsivät kompostiin.

Sienitietoa Marttaillasta

Hahaa, minun laktosi-intolerantikon vatsani sai ihan uutta tietoa tämän illan Marttailusta. Nimittäin sen, että kaikki - kaikki sienet sisältävät sienisokeria joka aiheuttaa laktoosivaivojen tyyppisiä oireita sille herkille ihmisille! Ilmiötä kutsutaan trehaloosiksi. Hyvää tietoa tuli muutenkin ja paikalle oli tullut ennätysyleisö paikallisia Marttoja vinkkejä kuulemaan. Sieniesityksen jälkeen sieniä pääsi näpelöimään ja tutustumaan myös sienikirjoihin ja oppaisiin. Minä tietty mainostin myös paljon esillä ollutta mobiiliversiota. Yhdessä karttasovelluksen kanssa ne takaavat onnistuneen sieniretken urbaanimmallekin sienestäjälle.

Summa summarum, olkoon sienissä vaikka kuinka paljon trehaloosivaivapartikkeleita, niin aion jatkossakin niitä popsia. Hyvä reseptikin lähti illasta mukaan:

Kuvassa ylhäällä keskellä olevista rouskuista voi tehdä vaikka rouskulevitettä

On muuten tosi hienoa, kun reseptiä ei tartte enää nykyään kirjoittaa ite, sen voi valokuvata muistiin :) Kyllä älylaitteet on älykivoja!

Nurmilintu sinisissä sävyissä

Hassua että lanka joka kerällä näyttää turkoosilta, sisältää noin kymmenesosan turkoosia koko kerästä. Näin näyttäisi käyvän elämäni ensimmäisen Noro langan kanssa.

Pyöröltä on tulossa elämäni ensimmäinen "Nurmilintu". Ohjeessa (joka on muuten erittäin helppo, eikä sisällä yhtään nurjaa silmukkaa) oli kohta jota en ymmärtänyt millään. Mitä oikeesti tarkoittaa "nosta 2 yksitellen kuten neuloisit oikein ja neulo nostetut silmukat yhteen"? Olen sumplannut jotain epämääräistä silmukoiden yhteen neulomista siinä kohdassa, mutta luultavasti teen sen kohdan väärin. Auttakaa viisaammat! Teen sitten seuraavan ihan oikein.

Toinen askarruttava asia on itse lanka. Kaunista, mukavan tuntuista ja varmaankin laadukasta. Mutta miksi ihmeessä se on koko ajan tuhannen kierteellä? Niinku niin kierteellä että vaikeuttaa neulomista. Olen koettanut pyöritellä ylimääräisiä kierteitä auki, mutta heti taas lanka vetää suorastaan solmulle itsensä, niin kierteellä se on. Onko kyseessä langan ominaisuus vai vika? Muilla langoilla en ole vastaavaan ilmiöön törmännyt.

Oli miten oli, niin kiva projekti on tuön alla. Pitkästä aikaa työ jota ei tosiaan malttaisi laskea käsistään.

Lankalisäys

Ei siis suinkaan lankalaihis vaan lankalisäys :) Tehtiin muutaman muun neuloottisen kanssa tänään reissu Järvenpäähän Lentävään lapaseen. Suunnitelmissa oli tehdä lankatilaus ja shoppailla huivilankoja. Minun mukaani tarttui oheinen setti lankoja sekä yksi kymppikoon pyörö tuubikauluria varten.

Kiitokset Tiinoille matkan ideoinnista ja matkaseurasta!

Wannabe kukonaskelkuvio

Kun kilkutin turkoosi-valkoisia lapasia ja samanmoisia kuvioita viime talvena, niin ristin ne kalanruotomalleiksi. Malli toi kuitenkin etäisen mielleyhtymän toiseen, tunnetumpaan malliin. Näin silmissäni mustavalkoisen kuvion ja aloin googlettaa sitä. Muutaman hakusanahaparoinnin jälkeen keksin että kyseessä oli kukonaskelkuvio.

Vaikka tiesin että minun kalanruotoni ei ole yksi yhteen, niin tein kummiskii yhdet tumput samaan värimaailmaan. Jos oikeaa kukonaskelta haluaisi neuloa, niin ohjeita voipi bongailla netistä. Ei ole vaikeata neuloa, jos kirjoneulonta on ylipäänsä tuttua puuhaa.

Alla kuvahausta lainattu kuva kukonaskelkuviosta :)

Kuva lainattu googlen kuvahausta

Lapaset jemmalaatikkoon

Joo, tein sitten syksyn ekat lapaset. Lanka vanhaa tuttua seiskaveikkaa ja koko noin 150 cm. Menevät odottamaan syksyn viileitä ilmoja jemmalaatikkoon.

Kilkuttelin lapaset tänään valmiiksi viettäessäni pari lokoisaa tuntia HopLopin kahviossa :) Piti ottaa oikein kuva kun tajusin että tuli valittua reissulle pukimet ja kutimukset samaa sävyä.

Pihaprojekti etenee teemalla hajoita ja hallitse

Sain viime viikonloppuna inspiraation tuunata pihalla pönöttävää pergolaa, joka oli pistelevän humalapensaan vallassa ja monta vuotta kertyneen homeen peitossa. Hinkkasin juuriharjalla ja mäntysuovalla noin 12 tuntia pergolan lattialankkuja, jotta sain suurimman kerroksen maatunutta likaa irti.

Seuraava steppi oli repiä humalapensas ristikkoseinästä pois. Siinä oli myös hetkeksi projektia, sillä oksat kietoutuvat ristikon ja toisten oksien ympärille todella tehokkaasti.

Nyt olen siis hajoittanut ja seuraavaksi pitäisi hallita. Kaivan pensaat maasta ylös, käyn pergolan lattialaudat homeenpoistoaineella läpi, käsittelen laudat (tällä tietoa) ruskealla puuöljyllä, heivaan ristikkoseinän ja toivon että kaiken tämän jälkeen olen keksinyt mitä teen ristikon tilalle :) Ehdotuksia otetaan vastaan seuraavin toivein:

- pitäisi saada näkösuojaa takana näkyvälle pyörätielle

- katos olisi kätevä sateella

- suhteellisen pieni tila pitäisi saada rentoon ja mukavaan hyötykäyttöön

Paras idea palkitaan!

Neuloottiset maalaismarkkinoilla

Mäntsälän neuloottiset kokoontuivat tänään Sepänmäen käsityömuseolle neulomaan. Sepänmäellä oli perinteiset elokuun maalaismarkkinat ja väkeä oli paikalla todella paljon. Niin kauppiaita kuin tapahtumavieraitakin. Me saavuimme paikalle puolen päivän aikaan, ja parkkeerasimme penkkimme yhteen harvoista varjoisista paikoista. Kolme tuntia neulontaa, kuulumisten vaihtoa ja myynnissä olevien ihanuuksien hypistelyä - avot, hieno reissu.

Kesän helteisiin hyvin sopien minulla oli työn alla ensi talven ensimmäiset lapaset :)

Meitin porukka oli tapahtumassa "talkooväkenä" eli esittelemässä käsityöperinnettä markkinavieraille. Seuraava meetinki onkin sitten taas kirjastolla - varma syksyn merkki!

Kesäkurpitsalimppu

Marttailu senkun jatkuu :) 

Olin varannut kaappiin kaksi kesäkurpitsaa lehdestä löytynyttä (olisko ollut Kotivinkki) reseptiä varten. Maailman nopein ja helpoin leipäohje. Justiin tuli uunista. Ja hyvää tuli.

2 (600 g) kesäkurpitsaa
3 dl vettä
1 ps kuivahiivaa
0,5 rkl suolaa
1 rkl hunajaa
1 kg vehnäjauhoja

1. Raasta kesäkurpitsat raastimen karkealla terällä.
2. Lämmitä vesi noin 42 asteiseksi. Liuota hiiva veteen. Lisää suola, hunaja, kesäkurpitsaraaste ja noin puolet jauhoista. Sekoita tasaiseksi.
3. Lisää loput jauhot vähitellen hyvin vaivaten. Vaivaa taikina venyväksi ja kimmoisaksi. Taikina on lopulta melko löysää, mutta siitä syntyy kuohkea leipä. Anna taikinan kohota leivinliinan alla lämpimässä paikassa noin 30 min.
4. Kumoa taikina reilusti jauhotetulle pöydälle. Jaa taikina kahteen osaan, keplottele osat leivinpaperin päälle uunipellille ja muotoile pitkiksi limpuiksi. Ripottele pinnalle reilusti jauhoja. Anna leipien kohota liinan alla noin tunti.
5. Paista leipiä 200-asteisen uunin alatasolla 40-45 minuuttia, kunnes pinta on kauniin värinen ja leivän pohjaa koputtaessa kuuluu ontto ääni.

Piha puts clean

Monta viikkoa jatkuneet helteet ovat aiheuttaneet sen, että piha on saanut olla ilman huoltoa. Nurmikkoa ei ole uskaltanut leikata, rikkaruohot kukoistavat ja pihalelut ovat jääneet niille sijoilleen joille ne jäivät kun piti viimeksi lähteä suihkuun ja ilmalämpöpumpun eteen sisälle...

Tänään rohkaistuin ja ajoin etupihan nurmikon! Deletoin samalla noin kottikärryllisen tulisesti polttavia oksia pihapergolaa reunustavasta humalapensaasta. Pensas on kaunis, antaa näkösuojaa ja suojaa auringonpaisteelta, mutta oksien pikkuriikkiset hainhampaat jättävät paljaaseen ihoon ilkeästi kirvelevät naarmut.

Mistä lie riitti energiaa, mutta otin vielä työn alle pihapergolan lautojen pesun. Omatunto pistää nyt vimmatusti... näille laudoille ei ole tehty mitään huoltoa varmaan koskaan. Ne ovat paksun harmaan homeen peitossa. En saanut projektia päätökseen, mutta kuvasta voi suhteellisen helposti päätellä mihin asti pääsin....

Oikea homeenpoistoaine olisi ollut paras vaihtoehto, mutta kun minä saan inspiraation, niin siinä ei ehdi hakemaan aineita kaupasta. Laudat on hinkattu käsiharjalla ja mäntysaippuavedellä :)

Vain minttu puuttuu

Hahaa, ylitin taas itseni! Kopioin naistenlehdestä reseptin ja oikeesti tein sen mukaisen kakun! Yleensä en vaivaudu edes kopioimaan, koska leipominen jää aina tekemäti.

Nyt oli harvinainen vieras tulossa, joten nappasin reseptin kauppaan mukaan että sain hommattua tarvittavat ainekset ja heti kotiopäästyä aloin työn touhuun.

Lopputuloksena herkullinen päärynä-kinuskikakku joka oli jotain suolaisen ja makean välimaastosta. Vain alkuperäisen reseptin mukainen minttu puuttuu, koska en pidä mintusta. Kakku parani entisestään lepäiltyään yön yli jääkaapissa. Tämä kakku kannaattaa siis ehdottomasti tehdä jo päivää ennen h-hetkeä. Nam! Resepti löytyy Valion sivulta.

Valmistus oli nopea jos "lepoaikaa" jääkaapissa ei lasketa.
Kakku oli myös erittäin helppo tehdä koska minäkin onnistuin :)

Niin on taas martta-fiilis että alta pois!

Puuvillasukat, ihan ekat

Tulihan ne valmiiksi - mun ekat puuvillasukat.

Pikku ripaus viherpeukaloa

Siis todella pieni. Olen totaalinen anti-viherpeukalo, olen aina ollut. Muutamana kesänä olen yrittänyt kasvattaa salaattia ja saanut ne aina hengiltä. Kotipihasta raivasin ihan ekana kukat ja puskat pois ja laitoin nurmikon tilalle. Olen enemmän sitä tyyppiä joka kävelee leikkurin perässä kuin sitä joka kykkii kitkemässä kukkapenkkiä.

Mutta tänään jostain mielen syövereistä kumpusi ajatus perustaa yrttitarha. Minunlaisilleni on siihen tarkoitukseen keksitty aivan loistava apuväline. Ainakin Orthex ja Plastex valmistavat näitä ikkunalaudalle sijoitettavia yrttihautomoita.

Minun itsekasteleva yrttiruukkuni on merkiltään Plastex ja se löytyi paikallisesta Cittarista vajaalla kolmella kympillä. Siihen vaan yrttiruukut suoraan heviosastolta ja avot, malttamattomimmankin viherpeukalon projekti on valmis. Eikun syömään.

Ruukussa on tilaa kolmelle yrttiruukulle ja kastelu hoituu automaattisesti ruukkujen alla olevasta säiliöstä. Rehut saavat vettä juuri sen verran kun haluavat. Säiliö tosin täytyy muistaa täyttää....

Minun mukaani lähtivät basilika, timjami ja rosmariini. Ehkä tapan, ehkä en. Aika näyttää. Iloa se ainakin tuotti saman tien. Ja hyvää tuoksua.

Lomasaalis

Viimeiset viikot ovat olleet neulontarintamalla hyvin hiljaiset minullakin - olen ymmärtänyt että en ole ainoa :)
Helle on saatellut ainakin meidän poppoon rannalle, mökille, veneilemään ja muihin kesärientoihin. Ei sillä etteikö kutimusta voisi ottaa rannalle mukaan, mutta se nenänpäästä tippuva hiksapisara ei oikein sovi villasukan varteen... Vaan nou hätä, kohta tulee talvi ja saa taas istua takan ääressä puikkoja heiluttelemassa.

Koska kuitenkin muutama silmukka on pitänyt kilkuttaa ettei taito ihan unohdu, niin otin pyörölle elämäni ekat puuvillasukat. Sain vinkin Sepänmäen käsityöpäivässä. En ole oikein sinut puuvillalangan kanssa ja mietin siellä ääneen mitä minulle kertyneistä langoista voisin tehdä. Vinkki oli tehdä uni/kotisukat suht pienillä puikoilla ja vähän omaa kokoa pienemmät. Venyvät käytössä.

Hauskaa. Eka sukka päässyt kantapään yli.

Lanka on kaverin lankahävityksestä pelastettua Cotton Garden Freesiaa. Kaunis kiiltävä puuvillalanka, kierre vaan jokseenkin laiskasti tehty, eli tarkkana saa olla ettei lanka "hajoile" neulottaessa.

Suvisukat

Suven väriset sukat valmistuivat viisi minuuttia sitten pyöröltä. Ajoitus oli siinä mielessä ihan nappi, että sukat ovat tulossa omaan käyttöön ja tämän päivän helteen perään on huomiselle luvattu ukkosta ja sadetta. Ilma siis viilenee ja saan tassutella uusilla sukilla vailla pelkoa hikivarpaista.

Lanka Austerman Step, noin 90 g ja 2,5 pyörö käytössä. Varpaista varteen ja tiimalasikantapää.

Ja tällä kertaa raidatkin asettuivat ihan samiksiin!

Lomailua ja lankaa Tanskanmaalla

Minireissu Kööpenhaminaan tehty tyttöporukassa eli esikoisen kanssa. Ma-ke shoppailu, huvipuistoilu, tallustelu ja hikoilureissu oli oikein mukava ja matkan varrelta löytyi jotain näytettävää myös neuloottisessa mielessä.

Pyöreässä tornissa jalat vellinä korkeanpaikankammoisena.

Tivolissa valmiina lähtöön. Tässä tosin vasta maisemajunalla.

Tivolissa tepasteli muitakin kuin turisteja.

Kävelykadulta löytyi neuloottisen onneksi myös lankakauppa!

5,64 euroa per kerä

6,30 euroa kerältä. Hintataso siis vähintään Suomen luokkaa.

En ostanut lankaa, mutta kutimukset olivat mukana ja sukkaa tuli pyöröltä muutama kerros. Lyhyelle lennolle en vinkunut käsitöitä mukaan ja päivät menivät pitkälti turistina pyörimisessä, joten rivit lisääntyivät lähinnä aikaisin aamusta kun odottelin teinin ylösnousemusta.

Täpläpussukka

Itse pussukassa ei ole täplistä tietoakaan, vaan lapset ovat ristineet tabletin täpläksi.

Olin ommellut täplälle pehmustepussukan jo aiemmin, ja se on ollut jo vuoden käytössäkin. Tänä aamuna sain inspiraation tuunata pussukkaa kankaan jämällä joka jäi kassiharjoituksista viikko sitten. Tuloksena pirteän värikäs ja entistä tukuisampi pussukka. Uuden kankaan ompelin nimittäin vanhan päälle.

Pientä säätöä oli tarranauhojen kanssa, mutta erehdyksen ja korjauksen kautta sain nekin paikalleen.

Juu. En jätä päivätyötä ja rupea ompelijaksi.... mutta elän toiveessa että jonakin päivänä osaan ommella ihan aikuisten oikeesti. Jatketaan harjoituksia siis...

Nyt se aukesi!

Ei oo totta! Se on ollut mun silmien edessä koko ajan, mutta miten en ole sitä aiemmin hiffannut!

Kyseessä on sukka varpaista varteen ja tiimalasikantapää. Luin ohjetta useista eri lähteistä ja neulontaporukassa kaveri näytti sitä livenäkin yhden kerran. Jotenkin vaan ohjeet olivat minusta ristiriitaiset ja hankalat. Ei vaan auennut. Puskin kolme sukkaa pyöröltä valmiiksi ja tuskailin kantapäiden kanssa. Harsin reiät umpeen ja hieroin ohimoitani. Tuntui ihan mahdottomalta.

Ja sitten tuli se neljäs sukka ja ohje aukeni minulle selkeästi kuin tikkukirjoitus. Pala kakkua, lastenleikkiä, selvää kuin pläkki. Ei tule reikiä, ohimot saa olla rauhassa. Kuka vaan voi lukea ohjeen Ellien sivuilta ja tehdä tempun perässä: Ellien ohjeet sukille varpaista varteen tiimalasikantapäällä

Nyt aletaan olla siinä pisteessä kuin sen perinteisen sukan kanssa. Yksi sukka kerrallaan pyöröpuikolla ja varpaista alkaen menee melkein yhtä "silmät kiinni" kuin se ihan tavallinen. Mä niin nautin nyt tästä hetken!

Seuraavaksi teen tähän malliin vahvistetun kantapään ja opettelen tekemään kaksi sukkaa kerrallaan. Sitäkin olen jo koettanut ja onnistunutkin, mutta toistaiseksi vasta varresta varapaita kohti ja taviskantapäällä.

Pienet on ilot hullulla....ja varsinkin neuloottisella sellaisella :)

Käsityöntäyteinen päivä

Neulontakerho Neuloottiset kokoontui tänään Mäntsälän Sepänmäelle käsityömuseon käsityönäytöspäivään neulomaan kolmeksi tunniksi. Ilma oli sateinen joten oltiin sisätiloissa ja näytösvieraita saatiin harmillisen vähän. Mutta meillä oli kivaa tietty.

Let me take a selfie, again :)

Paikalla kävi myös paikallislehden toimittaja. Ties vaikka päädyttäis taas uutisiin...

Ensimmäisen tunnin aikana oli minun muksuista kaksi nuorinta mukana. Tässä meidän tuleva koululainen.

Minulla oli tällä kertaa pyöröllä sukka varpaista varteen - tekniikalla. Tiimalasikantapää ohitettu, vartta vaille...

Illan huipensi ompeluharjoitukset eilen ostetusta kankaasta. Muuta en osaa ommella kuin kasseja, ja niitäkin vain auttavasti. Mutta kyllä minä tuossa kehtaan kutimuksia kuljettaa.

Päivä täys käsitöitä siis. Ei voi valittaa, oikein passelia sadekelipuuhaa! :)