Nukentekopäivä

Meillä vietettiin tänään kotoilupäivää. Ei mitään menoja, ei liikaa siivousta, ei edes paljon ulkoilua, ihan vaan nysväämistä kotinurkissa. Ihania välillä tämmöiset päivät! Ehtii sitä sitten taas lentää toisena päivänä.

Lapset keksivät aamusta että haluavat askarrella kangastilkuista jotakin. Minä kaivoin kankaat, langanjämät ja tekstiilitussit esiin. Ja eipä aikaakaan kun perheen viisivuotias oli saanut ensimmäisen tuotoksen valmiiksi. Kyseessä siis käsinukke ja idea on lähtöisin yhdestä Titi-nallen jaksosta jossa lapset tekevät itse nukkeja.

Tästä inspiroituneena otimme ompelukoneen esiin ja väkersimme muutaman vanhoilla tyynyntäytteillä stuffatun nuken jotka lapset (2 v ja 5 v) saivat koristella kangastusseilla. Ekat versiot olivat tosi perusmallia, kädetkin puuttuvat. Hurautin sitten vielä muutaman kädellisen aihion valmiiksi huomista serkkupojan kyläilyä varten. Saavat sitten porukassa koristella vielä yhdet nuket huomenna :)

Kitkeminen vs neulominen

Kylhää mie neuloisin, mutta nämä kaverit hidastavat vauhtia...

ONNEKSI voikukka-aika alkaa olla lopuillaan! Mutta kitkeminen ei siihen lopu, vaan seuraavat kaverit valloittavat pihan reunukset. Ja nurmikko kasvaa silmissä. Eli pihatöissä menee iso osa illoista. Mutta sehän on vaan kivaa touhuta välillä ulkona ja nautiskella niistä muutamista aurinkoisista ja lämpimistä päivistä mitä Suomen kesä tarjoilee.

Näiden saatesanojen jälkeen esittelen pikkuruisen neulontatyöni jonka olen jossakin välissä saanut kilkuteltua kasaan. Jämälangoista (Novita Nalle) pikkusukat kokoa 22. Omat lapset on jo isompia enkä enää edes muista minkä ikäiselle tuon kokoiset sukat mahtuvat. Ehkä puolitoistavuotiaalle? No, ehkä ne joskus päätyvät lahjaksi jollekin pikkutytölle.

Sukkapari eriväri raitaero tosikiva

Olen alan blogeista oppinut että juuri tämäntyyppisiä projekteja tulee kutsua ufoiksi. Eli käsitöiksi jotka on joskus innolla aloitettu, mutta jotka ovat hautautuneet määrittelemättömäksi ajaksi nurkkiin ja laatikoihin ja joiden loppuunsaattaminen on jokseenkin suuren pinnistelyn takana. Tai näin ainakin minä olen neuleufo - käsitteen ymmärtänyt.

Saanen siis esitellä noin puoli vuotta työn alla olleet, omaan jalkaan sopivat, Rico superba pop langasta neulotut, ohuen ohuet villasukat.

Jostakin syystä tuo ohuiden sukkien neulominen ei tunnu olevan mun juttuni. Sukka on sinällään aika tylsää neulottavaa, ja ohuesta langasta se edistyy ihan liian hitaasti. Tämä oli juuri se syy miksi minulla oli sukkakammo. Ihmettelinkin miten innostuin neulomaan kasan sukkia keväällä, mutta sitten hokasin että nehän olivat seiskaveikasta. Siitä langasta sukka valmistuu heittämällä, kun tätä pikkusiimaa saa kilkutella viikkotolkulla sukan muotoon.

Lanka on Novitan Tico Ticon vahvuista, joten silmukkamäärät ja ohjeet ovat Novitalta poimitut. Niin ja minun käsiala ja Novita yhdistettynä tarkoittaa 39 kokoiseen jalkaan koon 42 mukaista ohjetta :)

Väriä mummonneliöistä

Niin että piti olla jotain ihan muuta kuin ruskeaa. Tässä sitä nyt sitten on! Pirtsakka kesätyyny isoäidinneliöistä. Totuuden nimissä täytyy sanoa, että neliöt oli virkattu ja yhdistetty jo välitöinä ajan kanssa, ja tänään oli vuorossa vaan "levyn" ompelu tyynykankaaseen. Ja sekin piti tehdä puolitoista kertaa. Puolitoista kertaa siksi, että eka yritys meni pieleen (mitat heittivät ihan tosi paljon) ja jouduin purkamaan ompeleita puoleen matkaan saakka. Kyllä siinä pari ärräpäätä pääsi - että miksi en taaskaan malttanut mitata ja suunnitella huolella, vaan aloin vaan laulattaa ompelukonetta vailla huolen häivää.

Mutta mutta, toinen kerta toden sanoi, ja sain kuin sainkin tyynyn käyttökuntoon :)

Lankana seiskaveikan loppuja, kangas jotain valkoista jämäpätkää mitä kaapista löytyi, ja tyyny myös kierrätetty ja kooltaan noin 40x40 cm.

Kesämyssyjä

En kyllä tiedä mistä ihmeestä keksin alkaa myssytehtailun näillä helteillä! Nämä myssyt ovat tosin Novitan Puro Batikia, eli 100 % akryylia ja sopivat siis lämpimämpiinkin olosuhteisiin. Onhan se ihanan pehmoista neuloa ja värit ovat herkulliset. Ja kun pääsin alkuun niin tein sitten pari kappaletta saman tien. Toinen joustinneuletta ja toinen sileää. Molemmat kokoa noin 50-51 cm.

Ekan myssyn ehdin sovituttaa ja kuvata, joskin kaksivuotiaan käyttäminen mallina on hyvin haasteellista jos malli on yhtään vastahankainen...

 

...toinen myssyistä valmistui justiin äsken ja malli on jo nukkumatin mailla, joten kuvaaminenn tapahtui etupihalla ilman mallia.

Nyt on sitten ruskean sävyn kiintiö vähäksi aikaa täynnä. Mitähän ihanaa väriä sitä seuraavaksi työstäisi :)

Mistä näitä sukkia oikein tulee???

No minun puikoilta tietysti... :)

Nämä sukat valmistuivat tänään mukavassa seurassa Mäntsälän kirjaston "knitting in Mäntsälä" tapaamisessa. Meitä olikin iso porukka paikalla - laskelmieni mukaan pöydän ympärillä oli yhdeksän vannoutunutta käsityön ystävää. Muutama koukkukäsi ja loput puikollisia. Niin ja sitten olivat tietysti minun nuorimmaiset taas häärimässä jaloissa.

Syötiin siinä kaverin tuomat kauden päättäjäispullat ja vaihdettiin neulonta ideoita. Oli kiva kun saatiin tutustua myös nuoremman polven virkkausvirtuoosiin - terkkuja vaan blogistille joka kulkee nimellä "Lankamonsteri"

Sukat in practice

Ei kande kauheesti välittää noista valkoisista jaloista joita koristaa painaumat edellisistä sukista. Kotisukkien varret ovat tarkoituksella lyhyet, eivätkä siis peitä karvakoipiani kovin säädyllisesti.

Sukat with no legs

Tuossa siis vielä sukat ilman koipia. Lanka taas seiskaveikan jämiä ja sukilla kokoa sopivasti koon 39 jalkaan.

Seuraava tapaaminen onkin sitten kesäkuulla Sepänmäen maisemissa. Toivottavasti sää sallii silloin ulkoilmatehtailun.

Näitäkään ei pitänyt neuloa...

Sarjassa kolmannet sukat joita ei koskaan pitänyt neuloa.

Sukkien neulominen on so last season, kesä tulee, ulkona on +20 astetta ja tää väkertää villasukkaa. Jostain ihmeen syystä vaan innostuin pitkästä aikaa tästä puuhasta ja lasten sukat tulevat niin nopeasti valmiiksi, että saa vaihtaa projektia tiheään.

Lanka seiskaveikkaa, puikot 3,5 ja sukilla kokoa 35.

Jämälankasukat

No miten tässä nyt näin kävi! Sukkien kutomisen piti olla ihan tylsää! Mutta sitten tein olosuhteiden pakosta esikoiselle sukat, ja heti perään innostuin tuhoamaan jämälankoja tekemällä kuopukselle sukat. Nyt on puikoilla tulossa vielä keskimmäiselle oma pari.

7 veljestä sininen ja polkka (joku vanha väri)

Seiskaveikkaa 3,5 puikoilla. Nämä sukat ovat kokoa 26. Ja hah - hah Novitan ohjeen mukaan silmukoita tulisi olla sen kokoisessa sukassa 4 x 9, mutta kokemuksesta tiesin tehdä saman tien reilusti isommat. Silmukoita näissä 4 x 11 ja sukat istuvat jalkaan tosi hienosti. Eivät ole yhtään liian isot. Asiaa tietysti auttaa se, että sukan päälliosa on joustinneuletta.

Niin ja sekä näissä että edellisissä sukissa on raidat tehty siten, että uuden värin ensimmäinen kerros on neulottu pelkkää oikeaa. Tekee värinvaihtokohdasta kauniimman näköisen. Näissä sukissa tietysti toinen lanka on pätkävärjätty, joten se vaihtuu omaa tahtiaan. Oliko riittävän sekavasti selitetty? Mutta oli miten oli, niin suosittelen ehdottomasti tuota tekniikkaa ja aion käyttää sitä itse jatkossa aina.

Mediasta tutut sukat

Tulivat valmiiksi ne turkoosit sukat joita minun ei edes pitänyt neuloa, mutta joita kuitenkin neuloin esim. kulttuuriviikon avajaistapahtumassa Takomossa. Pääsivät kantapään kohdalla paikallislehden palstoille asti.

Nämä sukat on kilkuteltu seiskaveikasta ja menevät hyötykäyttöön esikoiselleni. Joo, kesä tulee, tiedän. Mutta mökillä on kylmä vielä pitkään ja villasukille käyttöä moneen kertaan.

Niin kultturellia, niin kultturellia...

Käytiin meidän perheen tyttöporukassa edustamassa neulojia kulttuuriviikon avajaisissa Mäntsälässä. Meidän perhettä on siis kaikki nuo happaman näköiset muksut ja intoa pursuava äiti turkoosi sukan alku käsissään ja pienin muksu sylissään :)

Linkki alkuperäisen tiedon lähteille:

Kulttuuriviikon avajaiset

Puikot pussiin

Sitä se blogien selailu teettää... innnostuin ompelemaan itselleni uuden puikkopussin kun törmäsin tosi hienoihin pussukoihin surffaillessa muiden sivuilla. Kiitoksia vaan vinkistä! Ompelutaitoni ovat kovin rajalliset, mutta haaveilen osaavani sitä sorttia jonakin päivänä huomattavasti paremmin kuin nyt.

Onneksi rajallisillakin ompelutaidoilla pystyy tekemään puikkopussitekeleen melko helposti :) Varsinkin jos kangasvarastoista löytyy valmis paneeliverhon pätkä. Valmiiksi sopiva leveys ja sivut huoliteltu. Ei siis muuta kuin muutamat taitokset ja väliompeleet ja verhon ylä- tai alasaumasta nauha jolla pussukka solmitaan kiinni.  Tähän pystyy kykenemään jopa puukässäläinen kuten minä.

Aikaa luomuksen tekemiseen meni huikeat puoli tuntia.

Kevään viimeiset lapaset?

Teki mieli neuloa jotakin keltaista kevään kunniaksi. En vaan keksinyt muutakaan kuin lapaset, joten tein vielä yhdet kädenlämmittimet. Tuo merinovillainen lanka on vaan niin ihanaa neulottavaa. Pehmeää ja nopeasti etenävää. Lanka on siis aikoinaan Karnaluksista ostettua Schachenmayrin Nomottaa, 100 % merinovillaa.

Ajattelin myös että sukkia en ainakaan tee vähään aikaan kun niiden neulominen on alkanut tökkiä. Vaan mitä nyt onkaan puikoilla!? Ihan perinteiset villasukat seiskaveikasta. Tekosyynä se, että tarvitsin eiliselle automatkalle jonkin sopivan helpon ja pienen projektin...

Tänään piipahdin lasten kanssa Mäntsälän seurojentalolla kulttuuriviikon avaustapahtumassa TAKOMO:ssa jossa osallistuin Julkineulojat eli public knitting / puikkopäivä - tapahtumaan. Meidän viisivuotiaskin otti sinne langan ja koukun mukaan ja pisteli hiirenhäntää tulemaan ihan kunnon käsityöläisen tapaan! Tapahtumasta tulee juttu lehteen, siitä lisää myöhemmin. Sillä välin linkki tapahtuman sivulle:

TAKOMO MÄNTSÄLÄ 20.4.2013 Public knitting

Neulontakerho Skypettää

Saatiin mukavasti porukkaa kasaan Mäntsälään ja Espoolaisia oli vähintään saman verran toispuol Skypeä. Tekniikkaa pystyy vielä hiomaan, mutta saatiin kuitenkin esittelyt tehtyä ja kuulumiset vaihdettua. Iloinen puheensorina kävi molemmissa ryhmissä ja lapasia ja tossuja esiteltiin netin yli puolin jos toisin. Kannattaa ehdottomasti kokeilla toistekin!

Suuret kiitokset aktiiviselle Espoon neulontakerholle ja Mäntsälän kirjaston henkilökunnalle tämän tapahtuman järjestämisestä. Muutamia kuviakin napsittiin, laitan jonkun otoksen jakoon jahka niitä saadaan eetteriin ajettua.

-> ja lisäystä pukkaa eli tässä todistusaineistoa Skype neulojien kokoontumisajoista :)

Toinen keeppi puikolta ulos

Ensimmäinen harjoitus tätä sorttia oli viime syyskuussa jolloin lankana oli sama Sublime kuin nyt mutta tummanharmaana. Silloinen keeppi lähti kaverille joululahjaksi mutta tämä jää omaan käyttöön. Lanka on ihanaa ja malli mukava neuloa kolmestakin syystä:

1. lanka on tuntumaltaan pehmeää ja paksua joten työ edistyy nopeasti.
2. neulomiseen käytetään pyöröpuikkoa joten se on helppo nakata sivuun tarvittaessa (pyyyhkimään efekti)
3. ohje on riittävän helppo että sitä voi tehdä telkun ääressä, mutta siinä tapahtuu koko ajan jotain joten mielenkiinto säilyy läpi ohjeen.

Tämän normaalisti tosi arvokkaan lankasaaliin sain hamstrattua viime reissullani TeeTee shopiin. Oli poistolaarissa puoleen hintaan :)

Retu reippailee

Menin lupaamaan itselleni viime kesänä että yritän juosta puolimaratonin toukokuussa 2013. En ole juuri tähän projektiin panostanut, mutta aika käy vähiin ja itseni motivoimiseksi päätin perustaa harjoituspäiväkirjan ja vielä julkisen sellaisen. Miksi? Siksi että päiväkirjat ja tulosten tilastointi motivoivat minua ja koska en varmasti ole niin ainutlaatuinen, etteikö joku muukin voisi sitä lukiessaan saada kipinää. Reippailen siis ainakin tämän hullutuksen ajan eli seuraavan kuukauden myös osoitteessa http://retureippailee.blogspot.fi/.

Tässä muisto matkan varrelta tämän aamun lenkkipolulta

Kylmän kevään huivi

Ei tule kesä millään! Onneksi eilen illalla valmistui puikoilta tämä ihanainen pitsihuivi kaulan lämmikkeeksi kevätviimoihin. Lanka on TeeTee Primavera ja ohje Moda 1/2012. Pyöröllä 4/60 pistelin menemään. Melko puuduttavan alun jälkeen sai lopussa nautiskella pitsineuleen värkkäämisestä. Helppo ohje, taittuu aloittelijaltakin.

Heikko on neulojan mieli alennuksen edessä

Ihan vaan pikkuisen pistäydyin Porvoon TeeTee shopissa viime lauantaina ohikulkumatkalla. Vaan mutta, siellähän oli neuleviikko ja sen kunniaksi kaikki TeeTee langat -20% ja erä poistolankoja -50%. Ja siinähän kävi sitten niin, että tulin ostaneeksi kassillisen lankaa.

TeeTee Primavera. 75% merinovilla, 25% silkki. 350 g.
Sublime. 75% merinovilla, 20% silkki, 5% kashmir. 500 g.

Niin ja se leimakortti jonka takia sinne kauppaan menin ja jossa odotti alennus, ei sitten tietysti sopinut yhteen alelankojen kanssa. Eli jossakin välissä joutuu senkin vielä käydä törsäämässä. On tää rankkaa :)

Esiliinasta eväskassi, villalangasta väripilkku...

On ollut ompelukone esillä kun perheen kuopus on repinyt ulkopukunsa useampana päivänä peräkkäin ja se on vaatinut korjailua. Siitä innostuneena pilkoin arkistojen kätköistä löytyneen käyttämättömän esiliinan ja ompelin siitä eväskassin (eväskassi on suhteellisen pieni kangaskassi jossa kulkee näppärästi litran jogurtti, eväsrasia ja muutama hedelmä). Toisen puolen kassista koristelin villalangasta virkatuilla kevätkukkasilla.

Joo, saumat eivät ole ihan suorassa - tiedän. Langaksi on valittu kuitenkin tarkoituksella vaaleanharmaa ompelulanka jotta erottuu ja antaa väriä kassiin. Kelpaa mulle :)

Iiiik - hiiri takanreunuksella!

Eiliseltä lenkkipolulta mukaan tarttuneesta kirjasta karkasi pieni hiirulainen meidän takan reunukselle! Liekö perinyt geenejä tämä otus myös sikalasta, sen verran possumaisen näköinen siitä tuli harmaan ja pinkin yhdistelmäväreillä.... :)

Harjoitukset siis jatkukoon. Ohje oli (sika :) helppo, mutta toinen yritys tuottaa ehkä enemmän autenttisen lopputuleman.

Se oli vahinko! Melkein...

Tämä oli melkein puhdas vahinko! Lähdin puolivastentahtoisesti lenkille (en siksi että en pitäisi lenkkeilystä vaan siksi että olen tehnyt sitä aika paljon lähiaikoina). Jokin neulepirunpoikanen kuiskasi korvaani että otas likka lompsa mukaan lenkille ja kierrä kirjakaupan kautta. Tein työtä käskettyä ja päädyin ostamaan kaksi kirjaa paikallisesta sivistyspuodista.

Siemen oli kyllä istutettu mieleeni jo eilen kun selailin neuletapaamisessa kaverin nukkekirjaa ja näin livenä yhden nukenkin. Se oli rakkautta ensi silmäyksellä! Mun on ihan pakko kokeilla kanssa. Ja jos ei kelpaa omille lapsille, niin minulla on hyvää aikaa harjoitella ennen ensimmäisiä lapsenlapsia - esikoinen täytti justiin 13 v.

Loppuilta menikin tänään ompelukoneen äärellä, perheen kuopus rikkoi ulkoilupukunsa tarhan pihalla....Ihan mahdoton vekki hihassa kun kaveri on hieronut pukuaan piha-aitaan...