Retuperällään 4 vuotta tänään!

Niin se aika menee... bloggailu-urani alkoi 2011 Novitan neulomosta, josta siiryin melko pikaisesti bloggeriin. Tästä se Retuperällään aikanaan alkoi "klik". Jostain kummasta hätäpäissäni keksin nimimerkikseni Retu. Sitä ei ehtinyt kauan miettiä kun piti saada blogi pystyyn. Retuperällään sen sijaan viittaa siihen, että harrastusten lumoissa tuppaa tylsemmät kotihommat jäädä tekemäti eli retuperälleen. Pari vuotta sitten tämä Retu innostui kovasti myös nuoruusvuosien intohimosta eli liikunnasta ja syntyi Retureippailee niminen blogi jossa aiheet pyörivät kovasti juoksun, pyöräilyn ja joskus uinninkin ympärillä.

Käsityörintamalla on neljässä vuodessa puikoilta päässyt pääsääntöisesti sukkia, lapasia, myssyjä ja huiveja. Muutama yritys muitakin tekeleitä on toki mukaan mahtunut, mutta se niistä. Ompelua olen yrittänyt välillä, ja hieman virkkaustakin. Ja sitten ottanut taas puikoille tutut ja turvalliset tumput tai sukat. Olisi muuten ollut kiva esitellä vuosipäivän kunniaksi jotain erityistä, mutta työn alla on - taas - ihan vaan perussukat.

Tässä muutamia poimintoja matkan varrelta...

Pinkkiä palmikkoa

Here we go again.... taas tuli sukat. Valepalmikolla ja kokoa 35. Seiskaveikasta kilkutettuna 3,5 puikoilla. Vajaasta kerästä jäi vielä ylikin. Sukkiin kului lankaa 80 g. Menevät käyttöön meidän ekaluokkalaiselle.

Kiertonopeus 2 vuotta ja rapiat

Ensimmäinen jollain tasolla onnistunut kirjoneuletyöni olivat harmaa-pinkit sydänlapaset reilut pari vuotta sitten "klik". Nuo lapaset päätyivät silloin vanhimman tyttäreni käyttöön ja katosivat johonkin matkan varrelle jo noin viikon käytön jälkeen. Otti muuten jonkun verran pattiin silloin...

Tätä mallia on sen jälkeen tullut muutamat tehtyä, mutta eilen puikoilta pääsivät sydänlapaset samoilla väreillä kuin ne ihan ekat. Tällä kertaa tein varren myös helpomman kautta, eli ihan vaan 1 o, 1 n. Ohje lapasiin löytyy googlettamalla "heart mittens".

Pinkit pöllöt

Vielä piti yhdet pöllölapaset tehdä tälle keväälle... Seiskaveikkaa 3,5 puikoilla. Edelleen peruspeukulla.

Geokätköilyä

No niin - nyt mä olen taas ihan liekeissä! Mun ei pitänyt haalia yhtään uutta harrastusta, mutta tämä pääsi yllättämään minut suoraan puskista. Kuulin ensimmäisen kerran geokätköilystä jo vuosia sitten, mutta silloin olisi tarvinut kalliita laitteita ja ajatus hautautui melko nopeasti...

Tänään kätköilysovelluksen saa puhelimeen ilmaiseksi, geocaching hakusanalla (sain itse vinkin työkaverilta). Sovelluksen käyttö on helppoa, siellä on ohjeet mukana ja alkuun pääsee tosi helpolla. Kätköjä on kaikki kylät pullollaan. Sekä helppoja että haasteellisia.

Testattiin sovellusta tänään muksujen kanssa äänestysreissulla. Ja löydettiin kätkö nro 1. Tästä innostuneena käytiin vielä illalla etsimässä kätkö nro 2 kotinurkilta.

Täsmennän vielä, että ilmaisella sovelluksella kyllä pärjää... mutta kun on ahne ja innostunut, niin 30 eurolla per vuosi saa ohjelman päivitettyä pro tasolle. Kaikista kätköistä saa vinkit ja erinäisiä toiminnallisuuksia tulee lisää. Tiiserinä ilmaisversiossa näkyy kyllä kaikki kätköt, mutta vain suuntaa-antavasti ja ilman vihjeitä.

Tosi hauskaa puuhaa jota voi tehdä missä vaan reissussakin. Lapset olivat innoissaan ja minä - no maksoin jo sen kolmekymppiä ;)

Rumia tai vähintään kummallisia

Tuli järkevä inspiraatio neuloa jämälankoja pois. Jämälangoista tuli rumia sukkia kaksi paria. Jämälankoja siis tietysti jäi, en minä sillä. Mutta osasta tuli sukkia. Toisen parin sain oikein pääteltyä, toinen odottaa vielä inspiraatiota...

Keväistä valepalmikkoa

Inspiroiduin keväästä. Ja valosta. Kaapin perukoilta löytyneestä keltaisesta kerästä Seiskaveikkaa ja Unnan bloggauksesta "klik" jossa oli esillä valepalmikkoa. Näistä innon murusista muotoitui sopivasti pääsiäiseksi uudet sukat omaan jalkapariin.

Valepalmikon ohje on helppo:

-Tarvitset alkuun viidellä jaollisen määrän silmukoita ja niillä 3 o 2 n neulosta. Minulla näitä rivejä oli viisi.
-Nosta 1 s neulomatta, neulo 2 s oikein, nosta eka silmukka näiden kahden yli, neulo 2 n. Toista koko kerros.
-Neulo 1 s oikein, tee langankierto, neulo 1 s oikein, neulo 2 s nurin. Toista koko kerros.
-Neulo 2 kerrosta 3 o 2 n.
-Aloita kerrokset alusta.

Tähän palmikkoon et tarvitse apupuikkoa, ja malli on helppo neuloa myös silloin kun on "tilanne päällä". Edes minä en mennyt riveissä sekaisin vaikka tein näitä sukkia eilisessä Neuloottisten tapaamisessa jossa puhetta ja höpinää ja toisten töiden ihailua riitti.

Ja sori, ihan ei ole vielä kevätaurinko sääriä ruskistuttanut.... joutuu hetken pärjäämään näillä vaaleanpunaisilla koivilla :)

Toukkasukka in action

Kilkuttelin tammikuulla toukkasukan tuttavaperheen tuloillaan olevalle pienokaiselle. Terkkuja nyytin mummille - tämä oli mummin tilaus! Muutama viikko takaperin pieni prinsessa sitten syntyi. Ja heti kolmen päivän ikäisenä neiti pääsi poseeraamaan sukan kanssa.

Kyllä se vaan söötiltä näyttää!

Työnjako on näissä projekteissa selvä ja sopiva. Minä neulon sukkia ja tumppuja, muut saa tehtailla vauvoja. Tämän perheen kymmenessä jalassa ja kädessä on riittävästi omiksi tarpeiksi ;)

Kalaruokaa Marttatyyliin

On se vaan hieno harrastus tuo Marttailu! Eilen Marttaillan ohjelmassa oli kalaruokien valmistusta ja herkuttelua. Kokoonnuttiin paikallisen yläasteen köksäluokkaan parinkymmenen Martan voimin, opittiin uutta, jutusteltiin mukavia ja nautittiin hyvästä, porukassa valmistetusta ruoasta. Opettajina ja tilaisuuden järjestäjinä toimivat kaksi meidän väen Marttaa, jotka kävivät viime syksynä hakemassa vastaavat opit Marttakursseilta.

Porukka jaettiin ryhmiin ja ryhmille jaettiin neljä erilaista kalareseptiä. Ohjelmassa oli currykalaa mikrossa, silakkapihvit ja tillipesto, kirjolohipiiraset ja kahviparfymoitu siika. Lisäksi keitettiin perunat ja tehtiin jogurttikastike ja salaatti lisukkeeksi. Minä olin silakkaryhmässä.

Ruoka oli hyvää ja sitä oli riittävästi. Mukaan saatiin vielä ohjeita kalan käsittelyä varten sekä reseptit niin illan ruokiin kuin useaan muuhunkin kalaruokaan. Inspiroiva ilta, sanoisin!

Nostalgiaa

Innostuin äänikirjoista ihan mahdottomasti muutama hetki takaperin. Samaan syssyyn satuin saamaan eräältä tutulta lainaan CD-kirjan. Aikani kun kaivelin kaapin perukoita niin löysin kuin löysinkin vanhan, suorastaan nostalgisen, kannettavan CD soittimen. Siitä on mukavampi kuunnella tarinaa kuin roudata mankka sohvan nurkkaan.

Venttiili-Ville oli muuten tosi hauska kirja! Suosittelen ehdottomasti! Kirjaa kuunnellessa kilkuttelin pikkuisia sukkia tulemaan. Lanka on Tampereen messuilta mukaan tarttunutta Regiaa. Isommat sukat kokoa 30 ja pienmmät, valepalmikkosukat kokoa 22.

Plus-miinus kasa lankaa

Sain hyvän syyn siivota lankavarastoja ja heivata ei-niin-hitti-keriä laatikoista kun ekaluokkalaisen koululta tuli toive saada lahjoituksia kepparipajaa varten. Keräsin tätä tarkoitusta varten kilon verran lankaa, muutaman palan kangasta ja pari vanhaa tyynyä täytteiksi. Oli hieno tunne kun pystyi luopumaan...

....niin hieno, että seuraavalla kauppareissulla Citymarketin kauppias onnistui, enkä päässyt enää lankatarjouksen ohi. Kolme kerää Seiskaveikkaa kympillä lähti mukaan. Sama efekti siis kun silloin kun menee nälkäisenä kauppaan ja sortuu ostamaan kaikenmaailman herkkuja.

Vaaleanpunaista ja valkoista menee aina neljän naisen taloudessa... ja sitä paitsi lankasaldo vuodenvaihteesta laskien on hankinnan jälkeenkin kilon miinusmerkkinen. Annan siis itse itselleni synninpäästön :)

Martat käsityökeskuksessa

Kaksi ihanaa harrastusta yhdistyi tänä iltana kun Marttaporukka kokoontui Mäntsälän käsityökeskukseen. Illan agendalla oli tutustua keskuksen toimintaan ja tehdä kevyt kaulakoru itselle. Marttoja oli mukana parisenkymmentä.

Tuli tehtyä yksi niistä listalla olleista "to do" asioista. Olen asunut viiden minuutin kävelymatkan päässä keskuksesta nyt yhdeksän vuotta. Käsitöihin olen ollut vinksallaan kohta viisi vuotta. Miten minä en ole saanut käytyä tuohon paikkaan tutustumassa!

Korumalleja joista valittiin itselle mieleisin oli useampia ja tekemiseen sai hyvät neuvot. Porukassa oli mukava väkertää. Virkattiin, pujotettiin helmiä, solmittiin, pyöritettiin ja naurettiin. Ja kaikki saivat itse tehdyn korun mukaan illan päätteeksi.

Käsityökeskuksessa voi käydä kutomassa kangaspuilla, osallistumassa käsityöaiheisiin pajoihin, tekemässä ostoksia tai vaikka vaan ihailemassa muiden töitä joita keskuksessa on esillä. Tunnelma on välitön ja lämmin.

Minä tein tänään sinisävyisen korun virkkaamalla "tikapuulangasta".

Hauska ilta oli. Loppuun vielä pieni mainos ;)