Vuosi sitten juhlittiin Lentävän lapasen 2 v synttäreitä ja muutama päivä sitten kolmivuotisia. Tuli siinä synttäreillä puheeksi että ostin edellisten kekkereiden aikaan oranssit sukkalangat joista piti tulla saapassukat joululahjaksi ukkokullalle. Projekti alkoi viime marraskuussa, emäntä kyllästyi het alkuunsa ja puolivalmis sukka hautautui kaapin perukoille.
Tätä ufoutumisen tuskaa kun avauduin porukassa, niin sain neulekaverilta hyvän vinkin. Jos neuletyö kyllästyttää, ota se näkyville ja päätä kutoa sitä neljä kerrosta päivässä. Vain neljä, ei enempää.
Minä otin vinkistä vaarin ja kaivoin ruttuisen ja surullisen sukanalun esiin. Täytyy tunnustaa että harkitsin hetken luovuttavani. Sitten sisuunnuin, otin puikot kauniiseen käteen ja aloitin. Ja hei, tein vähän enemmän kuin neljä riviä... Ehkä kuusi. Alku sekin, tavoite ylitetty.
En edes tiedä mikä näissä sukissa tökkii. Ehkä se on yksivärisyys, vaikka toki pirteä väri onkin kyseessä. Tai sitten se on mallin yksinkertsisuus, tai ohut lanka ja hidas edistyminen. Tiedä näistä. Ehtivät ehkä pakettiin tälle joululle, tai sitten seuraavalle. Nou stressi.
Ihana väri! Tuo neljän kerroksen tavoite on hyvä. Minä tosin yleensä teen noiden "ei niin innostavien" kanssa niin että päätän vaikka pari seuraavaa päivää ihan hulluna just niitä neuloa, ja sitten ovatkin yleensä valmiit. :)
VastaaPoista