sunnuntai 15. marraskuuta 2015

Kädentaitomessuilua Tampreella

Kävin vuosi sitten ensimmäistä kertaa Kädentaito messuilla Tampereella "klik". Se oli rakkautta ensi silmäyksellä, ja juurikin siksi pidin huolen että pääsin samoille hoodeille myös tänä vuonna. Sain taas muutaman Neuloottisen mukaani matkaseuraksi, joten ajomatka taittui mukavasti rupatellen ja puikkojen kilistessä takapenkillä. Minä toimitin kuskin virkaa joten omat kädet olivat tosin visusti ratissa kiinni.

Viime vuonna tapahtuma vei meikäläistä 6-0. Nyt olin yhtä kertaa viisaampi, joten osasin ottaa rauhallisemmin ja hengitellä syvään ihanuuksien edessä (ennen kuin lappasin niitä mukaani...). Kun paljon on tarjolla mutta kaikkea ei voi kotiin kantaa, on tehtävä valintoja. Tällä kertaa keskityin enemmän välineisiin kuin lankaan. Toikan osastolta mukaani lähtivät kerinpuut ja kerijälaite joihin rakastuin Lentävässä Lapasessa sellaisia testaillessa. Ja koska käsityömessuilta ei voi lähteä kotiin ilman lankaa, koska kerijälaitteeni tarvitsi töitä ja koska Handun langat ovat ihania, tein lankaostokset Lapasen osastolta (jossa Ilu muuten oli itse paikalla)




Messuiltiin kympistä puoli viiteen. Aika ei todellakaan käynyt pitkäksi, hyvä että maltettiin syödä lounas välissä. Ihan joka kojua ei tuossa ajassa ehdi kurkkia, mutta paljon ehtivät silmät herkkuja ahmia. Kotimatkalla kädet syyhysivät jo ihan hirmusti päästä lankoihin ja välineisiin kiinni. Mieli pursusi ideoita ja kaasupoljinta olisi tehnyt mieli kurittaa oikein huolella jotta matka taittuisi rivakasti. No joo, pidettiin kuitenkin sopivasta tilannenopeudesta kiinni...

Kotona viritin heti kerätehtaan keittiöön ja päästin myös muksut mukaan kerimään messuilta hankittuja vyyhtejä. Pienten alkuharjoitusten jälkeen homma lähti pelittämään oikein mainiosti ja keriminen kävi näppärästi jopa perheen pienimmältä - 5 v - kerijältä.




Välinepuolelle tuli hankittua myös MeccoVerstaan käsityökassi ja Ullakon puikonsuoja.


Kirjakauppiaita oli messuilla myös useampia. Tällä kertaa passasin käsityökirjat, mutta innostuin hankkimaan kirjan nimeltä Onnellisuusprojekti. Kirjan esittelyä lukiessa pienen pieni keittiöpsykologini heräsi ja halusi tietää lisää. Kirjasta lisää jahka olen tutustunut siihen syvällisemmin.


Summarum: hienot messut taas, ihana päivä, mukava seura, inspiraatioita ja hauskaa tekemistä taas pitkäksi aikaa eteenpäinkin. Näihin tunnelmiin. Nyt vetäydyn toteuttamaan itseäni :)

11 kommenttia:

  1. Noi kerinpuut ja kerkijälaite on ihan ehdottomat apuvälineet kun kaikki kauneimmat langat on vyyhdeillä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin justiinsa. Kotiväki ei heti hiffannut tuota. Jouduin hieman selittelemään virveliä ja risukasaa jotka kannoin kotiin ;)

      Poista
  2. Eikös ollutkin ihanat messut! Hauska miten monia tuttuja siellä eilen oli, ja onnistuin välttämään kaikki. :D Ainoa paikka missä tapasin ja jutustelin, oli Meeting pointin ennalta sovittu blogistien tuokio. Hyviä hankintoja olet tehnyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näinpä. Minä ainakin kuljin silmät ja sormet tuotehyllyjä skannaten.... ;)

      Poista
  3. Piti tulla tarkistamaan, mitä ostoksia teit Tampereelta. :)

    VastaaPoista
  4. Hyvä Retu, oli kiva törmätä ja tuo keriminen on myös oikein meditatiivista ja täällä kaupalla tosi suosittua lasten joukossa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin on. Meillä meinasi aluksi päästä lanka löysälle kun muksut olivat virvelin päässä. Yksi kunnon sotku setvittiin, mutta sitten alkoi luistamaan. Kiva oli nähdä, hienon osaston olitte laittaneet pystyyn!

      Poista
  5. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  6. Yläpeukkut sun ostoksille. Mulla on samanlainen vihreä puikonsuojus. On muuten näppärä tällaiselle sählälle, kuin minä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitokset. En ole vielä ehtinyt sitä käytännössä testaamaan kun keskeneräiset ovat pyöröpuikkotöitä. Vaan äkkiäkös sitä uuden projektin aloittaa että saa suojuksen testiin :)

      Poista