Luuppisukka Retun tapaan

Innostuin ihan hirveesti tuosta Magic loop tekniikasta ja päätin että opettelen sen itsekin. Googlasin ohjeita ja niihätän löytyi esim. Ullaneule - Magig loop ohje ja Marple - Magic loop ohje sivustoilta.

Koska kaksi sukkaa kerralla - tekniikka ei luonnistunut aloittelijalta, päätin harjoitella yksi sukka kerrallaan. Kuvasin vaiheet matkan varrella ja tässä minun versioni ohjeista:

Luo tarvittava määrä silmukoita yhdelle tai kahdelle puikolle. Minulla oli lankana Seiskaveikka ja sukalla kokoa 22. Pyörö 3,5/80 cm. Silmukoita 40 kpl. Kun silmukat on luotu, nappaa toinen puikko irti työstä -> luodut silmukat ovat sopivan löysiä eli ei kirraa.

Neulo ensimmäinen rivi tasona. Koska kyseessä on sukan varsi, malli on 2 o 2 n.

Jaa silmukat kahteen samankokoiseen ryhmään (minulla siis 20 + 20) ja vedä pyörön kaapeli lenkille silmukkaryhmien välistä. Yhdistä työ suljetuksi neuleeksi. Silmukoita liikutetaan pyörön päästä toiseen aina kun toinen "sivu" on neulottu. Muista kirrata lankaa kerroksen vaihtumiskohdassa että työhön ei tule rumaa väljää kohtaa. Ainakin minulla hahmottamista auttoi kun ymmärsin että toinen puoli on sukan yläpuoli ja toinen taas alapuoli. (eli sukka ei jakaudu pyörön puolille "kyljittäin" - oliko kummallisesti sanottu :))

Koska en osaa mitään muuta kantapäämallia kuin minulle perinteisen (enkä halunnut tässä yhteydessä opetellakaan) niin otin apupuikon käyttöön. Kun sukkapuikoilla neulottaessa yhdistetään 1 ja 4 puikon silmukat kantalapuksi, niin tässä tapuksessa kantalappu tuli pyörön toisen puolikkaan silmukoista (=20 s). Apupuikolla ja pyörön toisella puikolla tein kantalapun ja kannan kavennukset. Nämä siis ihan perushuttua.

Tämä seuraava vaihe meni ekassa sukassa pieleen ja aiheutti säätämistä... Vahingosta viisastuneena keräsin tällä kertaa sivusilmukat ja kantapään silmukat pyörön toiselle puikolle. Sen jälkeen keräsin toisen sivun silmukat apupuikolle ja neuloin ne siitä pyörölle. Huomaa että olen vasenkätinen ja "pyörin" neuletta eri suuntaan kuin moni muu :) Hahmottamista auttaa taas kun pitää mielessä että alkuperäinen toinen puoli silmukoista on ennallaan ja nyt toisella puolella on sekä kantapään että sivujen silmukat -> minun tapauksessani 32 s. (kantapää 10 + sivut 2 x 11). Aika paljon silmukoita ja ekat rivit hankalia. Mutta niin ne on sukkapuikkojenkin kanssa. Seuraavaksi oli vuorossa sivusilmukoiden kavennukset perinteiseen malliin ja loppukiri varpaita kohti.

Kavennukset kärjessä kuka milläkin tyylillä. Minä tein pitkästä aikaa sädekavennuksen (?) eli "joka puikon" lopussa 2 yhteen. Tässä tapauksessa se tarkoittaa siis kaksi yhteen sivun keskellä ja lopussa.

Joo, ehdottomasti opettelun arvoinen asia. Seuraavaksi opettelen sellaisen kantapään, että en tarvitse apupuikkoa ja sitten sen kahden sukat tekniikan. Niin ja aina vaan on työlistalla se kärjestä aloittamisen opettelu. Kuten siis jo tuolla aiemmin mainitsin - koko ajan voi oppia uutta :)

Magic loop - erävoitto!

Mä niin puskin tänään tuon magic loop - sukan valmiiksi! Tämän tunteen voi ymmärtää vain toinen neuloosin valtaama sielu! Alku oli hankalaa - hankalaa oli myös kantapään kohdalla - mutta mä selätin sen! Erävoitto. Sukka valmis! Luulen että pääsin jotenkin jyvälle tekniikasta.

Seuraavaksi harjoittelen tälle sukalle parin ja sitten kokeilen kahta kerrallaan.

Joo, sukka näyttää ihan samalta kuin mikä tahansa sukka - ja niinhän on tarkoituskin :) Minä se vaan täällä hyperventiloin tämän uuden tekniikan kanssa. Ohjeita on netti täys, ja niiden paras anti on sen ymmärtäminen, että ensimmäiset rivit on kaaosta, lanka on solmulla ja työ näyttää suhrulta. Allekirjoitan niin tuon kaiken! Mutta haaveissa siintää jo tämän tekniikan hallinta ja käyttö jatkossa. Olisi ihan mahtavaa tehdä sukat pyöröillä! Palataan.

Väriä elämään - kesäkimppu sukassa

Kuten aiemmin motkotin, sain vähäksi aikaa tarpeekseni tummista langoista yhdistettynä tummiin puikkoihin. Palautuakseni traumasta otin peruspuikoille kauniinkirjavaa Nalle luontopolkua (kesäkimppu) ja kilkutin pikkuruiset ilopillerisukat kokoa 22.

Huh, kyllä helpotti. Nyt on vaan puolestaan sukkakiintiö aika täysi. Tämä taas on seurausta siitä, että en ole jostain syystä saanut kuningasajatusta uudesta ihanasta projektista. Inspiraatiota odotetellessa olen ottanut puikoille lapaset ja sukat toisensa perään. Ajatuksella että kilkutan näitä sen aikaa että se idea tulee. Ei ole tullut.

No, on minulla nyt jotain ihan muutakin työn alla. Tuubikauluria tulossa. Katsotaan valmistuuko se koskaan. Niin ja eilen tein avuttoman ensiyrtityksen magic loopilla. Niin siis sukathan siinäkin oli työn alla, mutta se onkin eri asia. Pääajatuksena oli harjoitella uutta tekniikkaa. -> ei onnistunut. Ehkä kippurainen pyöröpuikko vaikuttaa asiaan tai sitten vaan luin ohjetta väärin. Kahdella sukalla ei onnistunut ollenkaan. Tein vielä harjoituksen yhdellä ja sain kuin sainkin joitain rivejä vartta aikaiseksi. Joudun ehkä googlettamaan asiaa lisää tai pyytämään apua edistyneemmiltä...

Kyllä vanha koira uusia temppuja oppii!

Ukkokultani on nyt ilmeisesti vihdoin vakuuttunut että neuloosini on vakavaa ja pysyvää sorttia. Pisti meinaan minulle neulontakirjan lahjapakettiin :) Vähän nolona siinä sitten vielä mietti että tulikohan ostaneeksi liian helpon kirjan. Jos vaikka jo osaan kaiken...
...no enhän minä todellakaan kaikkea osaa. Melkein jokaisessa neuletapaamisessakin opin jotain uutta. Ja meidän porukka sentään kokoontuu parin viikon välein. Kyllähän tuosta niksikirjasta ammentaa vaikka mitä.

Ja nikseistä puheen ollen... voin antaa semmoinsen vinkin, että jos haluat neuloa rennosti telkkarin ääressä hämärässä olohuoneessa - älä valitse tummia lankoja kirjoneuleeseen! Otin tummille (ruusupuu) puikoille tumman lilan ja lilakirjavan langan ja pyöräytin lapaset kokoa 150 cm. Olin jo ensimmäisen lapasen jälkeen ihan kypsä koko projektiin mutta kilkutin kumminkin hampaat irvessä lapaselle parin. Nyt puikoilla onkin sitten jotain ihan muuta. Nimittäin iloisen kirjavaa Nallea.

Lankalauantai

Viime vuonna vietettiin isännän nelikymppisiä Barcelonassa ja tänä vuonna minun samaisia juhlia Prahassa. Lämpötilan piti säätiedotuksen mukaan olla noin nolla astetta, mutta olikin sitten -13 astetta! No mutta hei, juuri puikoilta päässeet huopatumput pääsivät hyvään käyttöön :) Sinne vaan vielä sormikkaat alle niin avot, kyllä tarkeni.

Korvia lämmitti ikivanha oma tekele Novitan seiskaveikasta ja kaulassa oli - kaulassa oli tyttären myssylaatikosta pummittu ostohuivi. Joo, häpeän...

Kirpeän pakkaskelin kiva puoli on se, että voi välillä pistäytyä sisätiloihin ottamaan lämpimän punaviinin tai Irish Coffeen. Niin tai sujahtaa salakuvaamaan paikallista lankakauppaa. Neulonta ei ole ehkä järin suosittua Tsekeissä, tai sitten lankakaupat ovat keskustaa syrjemmällä. Yhden liikkeen kuitenkin bongasin. Valitettavasti liikkeissä on valokuvauskielto, joten lensin pihalle ennen kuin ehdin tehdä mittavaa hintavertailua.

Olisko nuo eturivin kerät vajaat sata korunaa eli euron pintaan. Kurssi oli reissun aikana noin 1 eur = 25 korunaa.

Huopatumput

Olen aina karsastanut huovutettuja lapasia. En tiedä miksi. Ehkä olen kauhistellut ajatusta neuloa jotakin epämääräisen kokoista ja toivoa että siitä tulee pesukoneessa sopivan kokoinen.

Nyt kuitenkin sen jälkeen kun kilkutin kahdet sukat ohuesta langasta, kaipasin paksumpaa materiaalia puikoilleni. Varastoistani löytyi muutama kerä Novitan Huopasta, jotka olin hankkinut aikoinaan eräästä poistomyynnistä. Toinen kerä oli vanha kuin mikä (hinnasta päätellen... 2 eur/kerä) Sen vyötteessä oli ohjekin valmiina.

Seuraava haaste oli, että talosta ei löytynyt sopivia puikkoja - OMG! Koska olin päättänyt aloittaa projektin, enkä siis voinut kuvitellakaan että odottaisin seuraavaa päivää ja kauppojen aukioloa, otin langat puikoille kokoa 5,5. Tein tumput naisten koon silmukkamäärällä 4 x 10 yksinkertaisella langalla ja lapsen koon mitoilla. 15 cm ennen peukkua ja 18 cm peukun jälkeen ennen kavennusta. Peukku 9 cm ennen kavennusta.

Ennen pesua tumpuilla oli mittaa 37 cm... ja 40 asteisen pesun jälkeen 25 cm.

Ovat justiin sopivat minun käteeni :)

Sytykkeiden uusi koti

Talvisin kun puuhella lämpiää usein, samoin kun muut tulisijat, olen askarrellut sytykeruusuja. En niitä kauniita joita blogit ovat pullollaan, vaan ihan vain käytännöllisiä. Kananmunarasian kuppi, pala sanomalehteä ja liraus steariinia. Toimii.

Sytykkeet ovat olleet meillä vanhassa lahjakassissa hellan vieressä. Pinkissä, nallekuvioisessa lahjakassissa. Tänään sain inspiraation käyttää palan lautakuvioista kangasta jonka ostin viime syksynä Eurokankaan valikoimista, ja koristella sillä sopivan kokoisen pahvilaatikon sytykkeiden uudeksi kodiksi.

Joo. Valokuvaustekniikan kurssit on käymättä ja koneenvaihdon yhteydessä myös kuvankäsittelyohjelmat poistuivat valikoimasta. Värit eivät siis tässä kuvassa ole parasta a-luokkaa. Vaan on se nätimpi kuin se pinkki pussukka.

Junasukkia x kaksi

Jokainen joka on joskus yrittänyt saada sukat pysymään pienen lapsen jalassa tietää miten käytännölliset junasukat ovat. Näyttävät hassulta, mutta toimivat. Junasukan alkuperäinen ohje on Alpakka langalle ja vauvakoossa. Ohje ja sukan tarina löytyy täältä: Junasukan ohje ja tarina. Minulla oli tarvis saada sama malli tehdyksi sukkalangasta ja isommassa koossa.

Pienemmät (punaiset) sukat on neulottu Fabelista 2,5 puikoilla 4x12 silmukoilla ja viidellä "makkaralla" jalkapöydän päällä. Sukat ovat kokoa 23, jalkapohjan pituus 13 cm, venytettynä 15 cm.

Isommat (lilat) sukat valmistuivat lankalaatikon pohjalta löytyneestä Novitan Tico Ticosta. Puikot 2,5 ja silmukoita 4x13. Resoria 15 krs ja "makkarat" viiden kerroksen levyisiä. Jalkapöydällä viisi makkaraa ja 4 krs sileää vielä ennen kavennuksia. Sukat kokoa 28, jalkapohjan pituus 15/18 cm.

Kuvausta varten sukat ovat oman muksun jalassa, mutta kuvaamisen jälkeen ne jatkavat matkaansa tuttavaperheeseen. Ja minä kilkutan välillä paksumpaa lankaa. Ei tuo ohut lanka vaan ole mun juttu, sen verran kärsimätön olen. Hidasta nysväämistä sanon minä.

Jotain ihan muuta... niinku esimerkiksi am-muuta

Puikoilla on tässä kohtaa pieniä ja vähän isompia junasukkia odottamassa valmistumista. Samaan syssyyn olen remontoinut esikoisen huonetta hänen pyynnöstään hänelle synttärilahjaksi. Lilasta tehdään valko-sininen. Joo, kesken on vielä. viimeinen maalikerros, siivous ja verhojen vaihto vielä uupuvat.

Toisaalta, tänään tehtiin jotain ihan muuta, nimittäin am-muuta :) Saatiin privaattinäyttö paikalliseen navettaan. Nähtiin niin äitilehmiä kuin viikon vanhoja vasikoitakin ja sitten vielä lehmien pesu-lypsy-ruokinta-automaatti. Tosi magee reissu! Kiitos tilan emännälle.

Niin ne kutimukset - niistä lisää ensi kerralla. Lähtevät seuraavaksi työn alle :)

Ihan tavalliset keltaiset kotisukat - kiitos!

Ei voi oikein hyvillä mielin kehua olevansa kova neulomaan jos kulkee kotona kuvan mukaisissa kulahtaneissa kotisukissa... Kuva kertoo myös karua kieltä seiskaveikan laadusta. Punertavat sukat ovat kyllä ihan jotain muuta kuin Novitaa ja kelta-oranssit sukat ovat ajalta ennen Seiskaveikan laatuongelmia, eli ainakin 8 vuotta vanhat. Mutta muut sukat ovat suht tuoreita, harmi vaan että ovat tosi nukkaisia ja venähtäneitä. Ruskean sävyiset ovat lisäksi vähän huopuneet pesussa...

Saas nährä miten nämä eilen valmistuneet kestävät laminaatilla hissuttelua :) Puikoilta tuli itselle kotisukat kokoa 38,5. Lanka jälleen kerran Novitan Seiskaveikka. En ole meinaan helposti luovuttavaa sorttia!

Yllätyslahjoituspussi

Nyt on otettava järeämmät keinot käyttöön! En nimittäin mitenkään saa neulottua 7,5 kiloa lankaa lopputuotteiksi tämän vuoden aikana. Tai jos saankin, niin haluan tehdä sen mieluisista langoista. Niinpä kävin lankalaatikoita läpi ja valitsin 10 kerää = 500 grammaa villa- ja villasekoitelankoja joista en pidä. Villalangat ostin aikanaan euron kerä ja villasekoitteet on saatu Lankamaailmasta joskus kaupan päälle. Karheita lankoja kuin mitkä. Päätin lahjoittaa tämän yllätyspussin lasten tarharyhmään, siellä langoille tulee varmasti jossakin askartelussa käyttöä. Niin, ja kun nämä ovat pois tieltä niin sain survottua melkein kaikki irtokerät makkarin laatikoihin. Selkeä win-win situation :)

Miinus 76 grammaa!

Monenlaisia lupauksia sitä ihmiset tekevät uutena vuotena ja useimmiten lupaukset liittyvät jotenkin painonpudotukseen. Niin myös minun lupaukseni tälle vuodelle. Lupasin vähentää lankavarastoani merkittävästi eli 7,5 kg. No - merkittävästä en tiedä, mutta heti tänä iltana varastoni on 76 grammaa pienempi kuin vielä aamulla (vau, siis jo yksi prosentti projektista valmiina!)

Puikoilta valmistuivat kalanruotolapaset. Oli pakko testata miten liukuvärjätty lanka pelittää tässä mallissa. Oma mielipiteeni on, että yksivärinen pelittää paremmin.

 

Ja hei, jos nyt päättäisin pienentää lankavarastoni kutomalla lapasia, tulisi minun kilkutella enää 99 kpl naisten lapasia ja niitä pitäisi valmistua noin kolmen päivän välein uusi pari.

Uuden vuoden lupaus

Näin vuodenvaihteessa on hyvä tehdä tilinpäätös ja varastoinventaari myös harrastusten saralla. Tein siis nopean punnitusoperaation jolla kartoitin vuoden 2014 ensimmäisen päivän lankasaldon kiloissa. Olin jokseenkin hämmästynyt ja iloisesti yllättynyt kun sain tulokseksi "vain" 17,5 kg. Olin ihan kuvitellut että lankaa on lähemmäs kolmekymmentä kiloa. Summa summarum, otan tavoitteeksi madaltaa lankalaatikoiden vuorta makkarin nurkassa (tai operoida projekteja kaapissa olevista piilolankapussukoista) tämän vuoden aikana. Olisiko ihan mahdoton tavoite yrittää tähdätä esim. kymmenen kilon varastoon?

Ei ehkä järin nätti nurkkasomiste jos kysyy normi kaduntallaajalta, mutta neulojan silmä siinä kyllä lepää -
muutamia kiloja siis vielä eteisen salakaapissa jemmassa... ehkä ensimmäinen etappi voisi olla että kaikki kerät mahtuvat laatikoihin...

Seiskyt vai kahekskyt - retro meets neon

Nämä ovat tämän urakan viimeiset lastenlapaset vähään aikaan.
Puikoilta pääsi vielä pari jämälankalapasia kokoa 130 cm. Seuraava pari tulee kokoon N.

Mistä on pienet lapaset tehty... vadelmasta maittavasta

Jälleen kerran taistelin punaisen värin ja valokuvaamisen vaikeuden kanssa. Livenä ihan nätit, valokuvassa jotenkin levähtäneet. Anyway, lapaset kokoa 130 cm - tarkoituksena taas kulutella seiskaveikkakeriä nurkista pyörimästä.

Mistä on pienet lapaset tehty...

...Vaniljasta ja joulupiparista, langasta kovin lämpimästä, bambupuikoilla väsätty, isolla innolla kilkuteltu, joulupyhien iloksi.

Kolmivuotiaan käteen sopivat, 130 cm koon mukaan 4x10 silmukka nelosen puikoilla. Resori 3,5 puikoilla. Kalanruotomalli syntyy kun tekee vuororivein 3+1 kahdella värillä. Helppoa ku heinänteko. Ei häiriinny telkkarin katsominen eikä tartte seurailla kaavioita. Lanka perussettiä. Yritän saada kulumaan pois nuita seiskaveikkakeriä joita olen alennusmyynneistä nurkkiini kerännyt... :)

Ruutulapasia joulun puhdetöinä

Pitäisi aina merkata ylös mistä blogista pöllii ideoita että voisi sitten kiittää asianosaista kun on saanut kopiot valmiiksi :)

No, tälläkään kertaa en muistanut tehdä lähdemerkintää, joten kiitos sinulle jonka blogissa törmäsin kauniisiin valkopohjaisiin ja sinisellä höystettyihin ruutulapasiin. Ihastuin malliin heti ja laitoin työlistalle. Nyt niitä on päässyt kahdet puikoilta. Tosi ihana ja helppo kirjoneulemalli jota voi tehdä myös TV:n ääressä.

Joulurauha on laskeutunut. Enää siivota, kaapit on ruokaa täynnä, lahjat on paketoitu, pukki tulee viideltä ja kuusessa kimaltaa kauniit koristeet ja valot. Hyvää joulua meille ja teille!

Muoks! Löysin alkuperäisen lähteen kun surffailin netissä. Liisin puikoiltahan ne kauniit lapaset olivat tulleet, bloggaus 2.12.2013. Kiitokset siis Liisille :)

Marttailua kerrakseen!

En ole koskaan tehnyt itse joululaatikoita. Siis ennen tätä päivää. Mistä lie luonnonoikusta keksin että tänä vuonna kokeilen. Luultavasti esikoisen koululla pidetyillä joulumyyjäistalkoilla on osuutta asiaan. Siellä tehtiin suurtalous-mittakaavassa laatikoita myyjäisiin ja silloin ajattelin, että ehkä tästä voisi selvitä pienemmässä mittakaavassa kotonakin. Kun ei ota hommaa liian vakavasti.

Eilen siis porisi puuhellalla riisipuuro, perunapata ja kattilallinen porkkanoita. Ja tänään pistettiin tyttöjen kanssa leipoen. Samalla uunin lämmityksellä tuli perunalaatikkoa, omenapiirakkaa, joulutorttuja ja porkkanalaatikkoa. Kunnon marttailua!

Tortut: hyviä
Omenapiirakka ja vaniljavaahto: herkullista
Perunalaatikko: melko kuiva, ei kovin makea - vaatii kehittelyä
Porkkanalaatikko: reilun tunnin päästä valmis

Sy-sy-sydämiä, ta-kan reunuksella

Nämä ovat viimeiset sydänlapaset vähään aikaan. Tilauksesta/toiveesta tehdyt alkuperäistä ohjetta isommat sydänlapaset seiskaveikasta.

Puikoilla on jo ihan uudet kuviot :)

Kasa puikkoja Karnaluksista

Pääsin Tallinnanreissulla tekemään pikavisiitin Karnaluksiin - jee! Reissu oli monessakin mielessä hyvin onnistunut. Koska aikataulu oli tosi tiukka, jouduin kulkemaan taksilla edestakaisin (Viru hotellista). Tein melko vähän ostoksia, joten reissun edullisuus suli siihen.

No mutta miksi reissu sitten oli niin onnistunut? Tässä muutama hyvä pointti:

 - Minä olin vuotta valveutuneempi harrastaja: Vuosi sitten kun kävin Karnaluksissa ensimmäistä kertaa, en tiennyt mitä odottaa ja kun astuin sisään niin huumaannuin täysin. Nyt kun maltoin oikeasti katsella ympärilleni niin huomasin että suurin osa langoista on keinokuitulankoja jotka ovat totaalisen nou nou. Minua kiinnostavien lankojen hintataso oli alhaisempi kuin Suomen lankakaupoissa, mutta ero ei ollut ihan mahdottoman suuri. Osasin myös puikkelehtia hyllyjen väleissä tottuneemmin - ja jätin kuumat vaatteet hotellille. Karnaluksin tavaramerkki kun on erittäin lämmin sisäilma. Niin ja olin varannut riittävästi käteistä.
- Minä olin päättänyt: että ostan vaan puikkoja ja vetoketjuja. Ja pysyin päätöksessä. Takaporttina oli lupaus että alpakkalankaa saa ostaa jos tulee oikein hyvä tarjous eteen. Ei tullut, joten en ostanut.
- Lankavarastoni kotona on hyvin kyllästetty: lankaa on ehkä noin 30 kg kotona. Ja se on tosi paljon lankakeriksi muutettuna. Se on paljon säilytyslaatikoiksikin muutettuna. Tämä tosiasia helpotti huomattavasti päätöksentekoa siinä vaiheessa kun pyörittelin alpakkakerää kädessäni ja mietin ostanko taas lankaa 1-10 (tai x) kerää tietämättä vielä edes mitä niistä tekisin.
- Auto oli parkissa Länsisatamassa: ei siis laivassa. Ja minulla oli mukana kolme lasta, muutama kassi vaihtovaatteille ja matkarattaat. Myös tämä fakta oli perusteena sille, että ei tullut mielitekoja ostella vaan huvikseen jemmaan juttuja.

Summa summarum. Pääsin Karnaluksiin ja tajusin että selviän ilmankin. Onhan se täynnä ihania tarvikkeita, osa tosi edullisiakin (pyöröpuikot 1 eur). Sain kuitenkin olkapäällä kuiskivan pikkupirun hiljenemään. Se kun on vuoden ajan kuiskutellut korvaani "Karnaluks - my precious - sinne on päästävä nyt ja heti"

 

Ylhäällä kuva Karnaluksin "puikkoseinästä" ja alhaalla pienestä saalistani. Vetoketjuja on noin kaksikymmentä (hinta noin 25 snt/kpl) ja muutamat varapuikot että voipi kilkutella riittävän montaa projektia kerrallaan.

Kurttusukat yksivuotiaalle

Tehtiin viikko sitten yön yli Tallinnanreissu kolmessa polvessa muksujen ja äiskän kanssa. Ja minähän tietysti otin reissulle pikkuprojektin mukaan - juuri sellaisen mitä voi neuloa ajattelematta mitään vaikkapa laivan kahvilassa sillä välin kun lapset hauskuuttavat itseään leikkinurkassa. Puikoilta pääsi yksivuotiaan kurttusukat neulottuna seiskaveikasta.

Kirjoneuletta pukkaa puikoilta

Ajattelin jakaa vinkin - ei se kovin kummoinen ole - eikä edes minun keksimä - mutta laitan sen kiertoon kumminkin.

Olen kovasti tykästynyt Heart Mittens - lapasmalliin ja perinteisesti seurannut kirjoneulekuviota post it - lappujen avulla. Neulontaporukassa tuli sitten kerran puhetta että lasten magneettikirjaimille tehty alusta on tähän tarkoitukseen oikein passeli. Paras lisävaruste olisi viivottimen kaltainen ohut magneetti, jolla kuviota voisi seurata, mutta koska sellaista ei ole, niin asian voi ratkaista myös kuminauhalla ja paperilapulla. Ohje pysyy paikallaan ja paperilappua siirtämällä pysyy rivit järjestyksessä.

Minä olen tottunut lisäksi vielä viivaamaan yli jo tehdyt rivit.

Puikoilla on tällä kertaa tilaustyö. Samantapaiset värit ja sama malli kuin muutama hetki takaperin, mutta tällä kertaa vaihdoin värit toisinpäin, eli valkoisesta tulee "pääväri".

Neon neon

Back to 80's :)

Eilen illalla tuli neonsukat valmiiksi. Ohutta lankaa ja pientä piperrystä, mutta tosi pirtsakat värit. Sukilla kokoa noin 38-39 ja varsi suhteellisen lyhyt. Lankaa jäi hyvin jäljelle kuten kuvasta näkyy. Olisi voinut käytää varsiin, mutta voihan tuon hyödyntää jossakin muussa projektissa myös.

Sukka blokkiin

Muutama päivä sitten pingotin.... huivin nuppineuloilla mattoon kiinni ja venymään mittoihinsa. Olisi ehkä ajankohtaista kehittää joku hieman järkevämpi pingotustapa, mutta hätä ei lue lakia. Huivi oli saatava muotoonsa ja muuta keinoa ei ollut käsillä.

Sitten aloin kilkuttaa kasari-hippi-neonväri sukkaa esikoiselle. Sain tänä aamuna ensimmäisen valmiiksi ja pääsin testaamaan sukkablokkia tositoimessa. Hauska vempele tuo blokki, ja melko - hmmm - raikkaan värinen sukka.

Sukkalanka on Lentävästä lapasesta mukaan tarttunutta Regian Fluormania Coloria ja puikot kokoa 2,5. Noin 38 kokoisiin sukkiin tein silmukoita 4 x 16. Jalkaterässä 4 silmukkaa enemmän (jätin muutaman kaventamatta että sukka taipuu nätisti myös sisäsukan päälle).

Pitäisikö vähän pingottaa?

Oli ihanaa saada pitkästä aikaa jotakin valmista puikoilta. Muutama viikko meni muissa kiireissä ja vähän petipotilaanakin - siis niin kipeänä että ei pystynyt edes neulomaan :)

Tähän huiviin sain ohjeet ja ostin langat Lentävästä lapasesta. Hauska ja tosi helppo ohje, valmistui nopeasti kun pääsi vaan puikkoihin kiinni. Lankana Araucania Botany Lace. Extra Fine Merino Wool. Komen ja puolen pyöröllä pistelin menemään.

Ja nyt pitäisi sitten vielä pingottaa.

En vaan malttanut odottaa kuvaamisen kanssa kun aurinkokin vähän pilkahti.

Neuleiden yö Järvenpäässä

Knitting is not a crime :)

Ihana Järvenpääläinen lankakauppa Lentävä Lapanen järjesti eilen synttärijuhlaviikollaan neuleiden yö tapahtuman. Meitä Mäntsälän neulojia oli useita paikalla ja lisää kavereita saatiin illan mittaan. Kaikkia yhdistää sama hullutus hääriä lankojen ja käsitöiden parissa. Putiikki oli täynnä penkkejä ja lattioita myöten sillä 50 ensimmäistä pääsi mukaan. Paikalla oli myös hittituotevalmistaja Succablokki esittelelmässä aivan mahtavia neulojan "must to have" tarvikkeita.

Mäntsälän neulontakerho neuleiden yössä. Retu reippailee taas sydänlapasten kanssa. Viimeisiä silmukoita vajaat.

Sydänlapaset valmistuivat illan aikana. Höyrytys ja kuvaaminen hoituivat heti seuraavana aamua eli äsken.

Mukaan reissulta tarttui Succablokki, lankaa, huiviohje, postikortteja ja yllätyslahjana saatu puikkomittari-avaimenperä.

Aivan ihana tapahtuma jossa verkostoiduttiin ja tavattiin blogeista tuttuja nimimerkkejä. Novitan neulomolaisiakin oli paikalla ja tutut blogit saivat kasvot ja tarinan. Myös käsityöristeilyltä mieleen jääneet kämmekkäät tulivat vastaan myös tässä tapahtumassa. Samat harrastukset - samat reitit :)

Joulunpunaiset villasukat

Punainen villalanka on maailman vaikeinta valokuvattavaa - alle kolmivuotiaiden vastentahtoisten lasten lisäksi... Tässä tapauksessa kuva on vielä otettu kännykällä ja alustana on työpöytä. Eli pahoittelut kuvan laadusta.

Kaunis ajatus näiden sukkien takana on kuitenkin se, että minulta tilattiin "sellaset oikein joulunpunaiset villasukat" yksivuotiaalle. Lankalaatikoiden pohjilta löytyi kaksi tosi vajaata kerää joulunpunaista seiskaveikkaa ja niistä höttösistä tuli nämä sukat. Lähtivät eilen kohti uutta omistajaansa.

Pikkuisia sukkia ja lapasia on aina tosi kiva neuloa, valmistuvat niin nopsasti. Lahjasukkiin olen tätä nykyä lisännyt vielä pesulapun josta käy ilmi myös lankamalli.

Kierrätystä

Jeeeeee, ompelukoneeni on kunnossa taas. Tai oikeastaan se ei ole ihan kunnossa, mutta nyt tiedän miten sen saa tottelemaan käskyjäni. Minua viisaammat kertoivat, että langan kiristin on hieman vinksallaan, joten ylälangan pujotusvaiheessa tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen että lanka menee varmasti kiristimen väliin. Itse vika korjataan jossain vaiheessa, mutta summa summarum - koneella voi ommella.

Käsityöristeilyltä mukaan tarttunut kangaskasa kääntyi nyt siis eilen illalla kassiksi. Kassi puolestaan lähtee synttärilahjaksi kuvassa näkyvän kierrätetyn hakkapelin kanssa meidän tyttöjen serkkupojalle. Kassi toimittaa lahjapussin virkaa ja voi palvella myöhemmin vaikka tarha- tai reissukassina.