perjantai 22. heinäkuuta 2016

Suomi 100 vuotta - veteraanisukkakeräys

Sain neulekaverilta haasteen osallistua veteraanisukkaprojektiin joka järjestetään 100 vuotiaan Suomen juhlavuotena. Sukkia neulotaan jo nyt kovaa vauhtia ja niiden jakaminen aloitetaan tällä tietoa itsenäisyyspäivänä ja jatketaan koko ensi vuoden ajan. Tavoitteena on neuloa kaikille Suomen veteraaneille samanlaiset villasukat. Otin haasteen vastaan ja olen kilkutellut omaan rauhalliseen tahtiini nyt ensimmäisen parin valmiiksi ja toisen aluilleen.

Lisätietoa projektista ja ohjeen sukkiin saat esim. Facebookin "Veteraanisukkaryhmästä". Tässä ote ryhmän esittelystä: Ryhmän tarkoitus on neuloa Sotiemme veteraaneille yhdenmukaiset villasukat ns. juhlavuosi sukkamalli Suomen itsenäisyyden 100-vuotis juhlan kunniaksi. Sotiemme veteraaneihin kuuluu: Suomen Sotaveteraaniliitto, Rintamaveteraaniliitto ja Sotainvalidien veljesliitto. Myös järjestöihin kuulumattomat veteraanit huomioidaan mahdollisuuksien mukaan. Naiset, joilla on rintamapalvelustunnus kuuluvat myös tähän.

Ryhmämme tekee yhteistyötä Sotiemme Veteraanit-varainhankinnan kanssa.

Tervetuloa mukaan osallistumaan haasteeseen! Veteraaneja on tällä hetkellä noin 22 000 henkeä, joten neulottavaa riittää useammalle neulojalle.






sunnuntai 19. kesäkuuta 2016

Neuleiden yö ja kaksiväriset perhoset

Menihän siinä viikko ja toinenkin, yli kuukausi. Tänään tulivat valmiiksi vasta. Ne kaksiväriset perhossukat. Kuten jo aiemmin mainostin, ohje on helppo ja löytyy Lankavan sivuilta "klik" Minä vaan olen hidastellut ja touhuillut muuta.




Oikeastaan malli oli vielä helpompi kahdella värillä tehtynä. Ja perhoset tulevat nätisti esiin. Tein myös ohjeesta poiketen nilkkaan muutaman rivin joustinta, tuntuu että istuu minun jalkaan paremmin niin. Lankana ovat vanhat Nallet, ja silmukkamäärä ohjeen mukainen. Näillä aineksilla sukista tuli kuin justiin minun jalkaan suunnitellut.

Vauhtia projektiin sai aikaiseksi Marttojen kesäretki Naantaliin (pitkät bussimatkat) ja sillä reissulla tavatut Iloiset Sukkamatamit. Sukat edistyivät mukavasti ja vanha tuttu neuloosi alkoi heräillä henkiin...

Vaan lopullisen herätyksen sain viime perjantaina Lentävän Lapasen Neuleiden Yössä! :) Tupa oli täynnä neulojia, lankoja, ohjeita, toinen toistaan upeampia luomuksia ja Suomen ensi-illassa Prymin uutuuspuikot joita pääsi testaamaan. Ne ovat vaan niin ihania iltoja nuo! Kuvia ja tarinaa Tainan kynästä löydät "tästä linkistä" Tuli ihan sellainen fiilis että nyt on puikkoja heiluteltava taas ahkeraan, haluu tehdä kaikkea kivaa neuloottista!


Neuleiden Yössä kilkutti noin 60 henkinen joukkue alkuillasta pitkälle yöhön. Välillä haukattiin happea pihalla ja otettiin selfietä ja ryhmäkuvia.

Prymiltä on tulossa jotain ihan uutta neulontamarkkinoille marraskuussa! Usean patentin uutuuspuikot olivat neulojien testattavana. Ennakkotilaus tuli tehtyä :)

sunnuntai 15. toukokuuta 2016

Perhossukat

Työkaverilla oli komeat villasukat jalassaan (ennen hellepäiviä) töissä tässä yhtenä kertana. Ihailtiin sukkia porukassa ja se poiki sukkien ohjeen minulle. Sukat oli neulonut työkaverin äiti, jonka kautta ohjekin minulle päätyi. Tämä neuloosi-virtuoosi oli muokannut ohjetta yksivärisestä kaksiväriseksi, mutta minä päädyin tekemään ensimmäisen parin täsmälleen ohjeen mukaan.

Malli oli todella helppo ja nopea tehdä. Langasta en pitänyt (vanhoja keriä Ville-lankaa), värikin vähän tylsä. Ohjeen mukaan tehtynä sukista tuli kokoa 39, eli aika lailla sopivat mökkisukat viileisiin iltoihin kun villasukat puetaan toisen sukan päälle. Seuraava pari muokkautuu minunkin puikoillani kaksiväriseksi ja piirua pienemmäksi. Ja se seuraava pari lähtee tekeytymään jo tänään :)




lauantai 23. huhtikuuta 2016

Vihdoin valmista

Joo, sama laulu jatkuu kuin jo - hmmm- ainakin vuoden. Olen käyttänyt aikani muuhun kuin neulomiseen. Tänään sain kuitenkin piiiitkästä aikaa jotain valmista. Mun siniset sukat pääsivät puikoilta. Tammikuun lopussa Lentävästä Lapasesta mukaan lähtenyt Hot Socks lanka muotoutui minun jalkaani sopiviksi sukiksi.

Itselle teen taas kerran muistijäljen, että näistä keristä riittää paljon pidempiin varsiin matskua kuin uskallan koskaan neuloessa toivoa. Niin, voisin tehdä varpaista varteen ja kaksi sukkaa kerralla.... tiedetään. Tein kuitenkin yksi kerrallaan ja varresta alkaen super-perinteiseen tyyliin. Ja lankaa jäi yli vaikka toisiin, pieniin, sukkiin.




Olen myös tietoinen että raidat eivät täsmää. Tuli sellainen "hupsis" matkan varrella enkä ruvennut purkamaan :)

torstai 24. maaliskuuta 2016

Raivausta Marttatyyliin

Neulomukset etenevät hitaasti. Aika menee nykyään fillarin selässä, lenkkareita kuluttaen tai altaassa pärskien. Marttailtaan sain kuitenkin ajan järjestymään koska illan teema kosketti hyvin läheisesti. Pari kertaa on meinaan tullut huokailtua lapsiperheen tavaramäärää ja kodin sekasortoa. Ei siivoa meillä kotitonttu sillä välin kun minä treenaan...

Marttaillassa oli puhumassa Professional organizer Eeva Heinonen aiheenaan "Luovu turhasta, tee tilaa hengittää"

Kävimme lyhyesti läpi pöydille muodostuvien pinojen anatomiaa ja sitä miten ne oikeastaan ovat kasa tekemättömiä asioita. Lukemattomia lehtiä, maksamattomia laskuja, omaan osoitteeseensa menossa olevia esineitä, meillä vaikkapa tyttöjen tukasta tippuneita hiuslenkkejä. Kaikki olivat samaa mieltä siitä että pinottomat tasot ovat helpompia siivota, mukavamman näköisiä ja tuottavat mielenrauhaa.

Sitten puhuimme vaatekaapeista, siitä kuinka monta T-paitaa on tarpeeksi ja siitä montako kattilaa talossa tarvitaan. Naisväki oli myös sitä mieltä että huusholliin kertyy helposti turhan monta vasaraa ja moottorisahaa. Yhtään miestä ei ollut kyllä paikalla puolustautumassa. No, kyllä minun nurkistanikin löytyy yli 10 kg lankaa. Tällä neulomisvauhdilla siinä on minulle loppuelämän langat... :)

Tavarasta voi olla vaikea luopua koska siihen on muodostunut tunneside. Vanhat mitalit muistuttavat menestyksestä, juhlamekko vuosien takaa muistuttaa kapeammasta uumasta (jonka tietysti tulee taas ihan pian saavuttamaan... jahka tämä pääsiäinen ja nämä suklaatit on syöty niin sitten on taas hyvä aloittaa terveellisempi elämä...) Mutta illan yllätys ahaa-elämys oli kuitenkin se, että itse asiassa meidän on erityisen vaikea luopua sellaisista tavaroista joita kohtaan meillä on negatiivisia fiiliksiä. Gradumateriaalit muistuttavat kesken jääneistä opinnoista, nurkkiin kertyneet pölyiset harrastusvälineet puolestaan pitämättömistä uudenvuodenlupauksista. Tästä tavarasta luopuminen tarkoittaisi sitä että joutuu myöntämään itselleen että se oli nyt siinä, unelma jäi toteutumatta. Pyykkilautavatsaa ei sitten koskaan tullut, tohtorinpaperit menivät muille.

Summa summarum, mielenkiintoinen aihe, hyvä luennoitsija ja inspiroiva ilta. Tänään tätä inspiraatiota sai tuta kaksi hyllyväliä minun vaatekaapissani. Aloitin helpoista. Treenivaatteet ja mökkivaatteet. Heivasin ne kisoista saadut mainospaidat joita en koskaan pue päälleni, samoin ärsyttävän tuntuiset juoksutrikoot joita välttelen. Mökkivaatteista sai lähteä kaikkein nukkaisimmat. Kaksi hyllyä - kaksi ylitsepursuavaa muovikassillista. Ja hymy huulilla :)

Luopumis-illan suosituskirjallisuutta...

Inspiraatiopussi

Niin ja vielä motivointivinkki! Ota kuva kaapista ennen ja jälkeen. Minä en kehdannut omaa garderobia tänne kuvata, mutta kaapista deletoidun inspiraatiopussin kuvasin. Tuon pussin (joka lähtee vaatekeräykseen) lisäksi kaapista lähti toinen pussillinen isännälle räteiksi ulkovarastoon...

sunnuntai 6. maaliskuuta 2016

Ihan neuloottista!

Neuloosi on ollut vähän taka-alalla kun vallalla on ollut urheiluhulluus! Sen verran kilkuttajan vikaa on kuitenkin että muutama työ on puikoilla ja neuloottisten tapaamisiin on päästävä :)

Viime keskiviikkona neuloottiset kokoontuivat taas paikallisen kirjaston "hiljaiseen" tilaan. Väkeä oli paljon ja pulinaa saatiin aikaiseksi. Tosin luvan kanssa. Nämä miitit ovat aina yhtä hauskoja. Joka kerta oppii jotain uutta, ja paikalla on kavereita joiden kanssa voi keskustella langoista ja neulemalleista kolme tuntia ilman että kukaan pitkästyy :)

Tällä kertaa mukana oli vahvistusta myös korttiaskartelijoiden joukkueesta. Varsin poikkitaiteellinen porukka siis.


lauantai 6. helmikuuta 2016

Nollasummasukat

Vuoden alussa tein lankainventaarin jonka sivutuotteena syntyi laatikollinen jämälankakeriä, ei laskuissa mukana olevia nöttösiä. Tuo korillinen värikkäitä herkkuja oli ylivoimainen vastustettettava. Niinpä otin siitä puikoille kerän kerrallaan ja kilkutin aina muutamia rivejä per sukka. Lopputuotos on odotellut kuvauksiin pääsyä nyt jo muutaman tovin, mutta tänään oli sellainen hetki että oli valoa ja aikaa. Niinpä siis, nollasummasukat. Ei vähentynyt laskennallinen lankavarasto, ei paljon huvenneet nöttösetkään. Mutta sukat pääsevät jalkoja lämmittämään.


Siniraidoitettu lanka ei ole alkuperäinen nöttönen, pääsi mukaan kun teki mieli sinistä eikä nöttösissä ollut :)



 Projekti alkoi tammikuun alkupuolella. Sukat valmistuivat vuorovetoa. Muutama värikerros ja vaihto.

lauantai 30. tammikuuta 2016

Neulemiitti

Lentävä Lapanen on alkanut järjestää lauantaimiittejä neulomisen merkeissä. Ainahan ei mukaan pääse, mutta kun pääsee, on mentävä. Tupa oli taas ihan täynnä ja monet kasvoista olivat tuttuja aiemmista neuletapaamisista. Paikalla oli myös The Beetle ja Suvi-Maria. Beetle virkattuine sisustoineen on päässyt monelle foorumille ja minulla oli tänään suuri ilo ja kunnia päästä tutustumaan tuohon ihmeeseen - ja ottaa tietty selfie auton takapenkillä :)




Olin ottanut reissuun mukaan lapasen alut ja merinovillaiset langat. Niin ja lapsista kaksi nuorinta (5 ja 8 v). Lapset piirtelivät ja virkkasivat ja minä neuloin, vaihdoin kuulumisia ja hmm, ostin lisää lankaa....


Mukaan lähti sinipunasävyistä sukkalankaa ja ruskeasävyistä Madelinetoshin huivilankaa. Nam!


Huivilangan kerin vyyhdiltä kerälle jo heti paikan päällä. On hienoa kun lanka on heti käyttövälmis kun pääsee kotiin ;). Toki kotonakin on nykyään "virveli" ja vyyhdinpuut... Mitä on harrastaminen ilman asianmukaista varustelua...

lauantai 16. tammikuuta 2016

Pakkasneulomuksia

Aika viileetä on ollu - niinku very cool ja silleen. Se on innoittanut neulomaan lenkkipoluille lisälämmikettä.

Alpacasta säärystimet. Valepalmikkoa, levennys alareunassa että menee lenkkarin päälle, ja vauhtiraita. Kurtturypyllä kivemmat, kuvausta varten venytetty täyteen mittaan.


Kämmekkäät kaksinkertaisesta merinovillasta. Lämpöapua viileään, ei paukkupakkaseen.




Pipo kaksinkertaisesta Alpacasta. Oli tänään tositestissä tosi-tosi kylmällä lenkillä. Alla oli tekninen myssy ja tämä pipo päällä lämmittämässä. Lenkkiä kierrettiin isommalla porukalla 18 km hissukseen ja mehutauoilla. Aikaa meni lähes kaksi ja puoli tuntia. Päätä ei palellut :)


perjantai 1. tammikuuta 2016

Inventaaritäyteinen päivä

Vuodenvaihde on inventoinnin aikaa. Ihanaa puuhaa tällaiselle suorittamiseen taipuvaiselle tilastonikkarille! Viime yönä vaihtui vuosi ja valvottiin. Vaan aamulla ei malttanut petiin jäädä loikoilemaan kun inventaarit kutkuttivat mieltä ihan hitsisti ;)

Aloitin aamun inventoimalla viime vuoden reippailut. Siitä lisää blogissani "Retureippailee". Jos ei olisi niin kiinnostavaa muuta puuhaa tänään työlistalla niin olisin lähtenyt siltä istumalta lenkille... Lenkkihimotus iskee heti kun kelailee menneet lenkit ja kisareissut mielessään läpi...

Päivän teema jatkui lankainventaarilla. Keräsin kaikki nyssäkät ja pussukat ja laatikot keskelle olohuoneen lattiaa ja aloin puuhaan. Tällä kertaa lajittelin langat seitsemään kategoriaan ja punnasin ne keittiövaa'alla. Lopputulos näyttää tältä:

Lankainventaari 1.1.2016
Sukkalangat 2 040
Ohuet sukkalangat 1 750
Alpaca+merinovilla 2 500
Sekalaiset (hienoa ja huonoa) 2 700
Puuvilla 1 700
Virkkauslanka 1 080
Nöttöset 760
Yhteensä 12 530

Hetken raavin päätäni ja kummastelin olenko unohtanut jonkun pussukan! Vuosi sitten lankaa oli 15,5 kg "Klik" eli supistelua on tullut vuodessa 3 kg. Tuntuu uskomattomalta! Olen siis oikeasti pystynyt pitämään näppini erossa joka tarjouksesta ja saanut jotain valmistakin aikaiseksi.

Tässä muutama kuva ajantasaisesta varastosta:





Niin ja sitten on vielä yksi inventaari joka mahdollistui nyt kun on vihdoin pakkasta... pakastininventaarisulatusprojekti... tuli tarpeeseen myös...


Näillä tänään. Pakastin jäätyy, lankaa tulee ja menee, lenkit jatkuu ja elämä hymyilee!

Hyvää alkanutta vuotta Retun pajalta!

perjantai 25. joulukuuta 2015

Joulurauhaa

Joulurauha on hyvin häilyväinen käsite kolmen lapsen taloudessa, mutta onhan ainakin vapaata... Lapsilla on puuhaa pukin tuomien lahjojen kanssa ja kaikki ne vuorokauden tunnit kun ei ole valoisaa eikä oikein inspiroiva ulkoilusää, voi nysvätä kotona erilaisten kotoilupuuhien parissa. Minä kaivoin esiin äänikirjat pitkästä aikaa ja neuleen tietysti. Huivi on kohta valmis ja kirja on hyvässä vauhdissa. Perfect match!


sunnuntai 20. joulukuuta 2015

#alpacaparty

Sitähän minä vaan että käytiin tänään perheen kanssa Lahdessa Kärkkäisellä ja siellähän oli sitten Dropsin Alpacat tarjouksessa. Niin puskista tuli että en ehtinyt psyykata itseäni vaan ostin 400 grammaa lankaa... Kyllä tuli joulumieli nyt itellekin ;)



maanantai 30. marraskuuta 2015

Loppukirisukat

Tulihan ne valmiiksi! Sukat jotka aloitin yli vuosi sitten, jotka sulloin kaapin perukoille kun kyllästyin projektiin, jotka kaivoin esiin marraskuun alulla ja melkein silloin purin. Sukat oli ajateltu viime joulun lahjakoriin, mutta ehtivät sentään tulevalle joululle. Kokoa 43 ja väritys sama kuin meidän perheen mettämiehen Stihl (moottorisaha).

Huomaa kerän sisään jemmattu parsimislankarulla!

Langan menekki kaksi kerää. Kiitokset Leenalle joka sai minut innostumaan tästä projektista uudelleen. Tai ainakin auttoi keksimmän miten saatan loppuun tylsäksi muuttuneen neuleen :)



sunnuntai 22. marraskuuta 2015

Sydänlapaset lumessa

Nämä lapaset tulivat valmiiksi jo reilu viikko sitten mutta jäivät Tampereen messujen jalkoihin. Iltaisin on valokuvaamiseen liian pimeää ja sisätiloissa kuvista tuppaa tulemaan huonoja. Tänään olin sitäpaitsi erityisen tyytyväinen että pääsin tekemään kuvaamisen juuri nyt. Ensilumi satoi eilen maahan ja lumisessa maassa lapaset ovat jotenkin oikein elementissään!


Malli tuttu ja turvallinen "heart mittens" omilla mukautuksilla, lanka seiskaveikkaa ja puikot kokoa 3,5. Perussettiä, mutta vaan niin nätit. Tuo liukuvärjätty seiskaveikka on minusta yksistään aika mörkki, mutta yhdistettynä puhtaanvalkoiseen se näyttää oikein pirtsakalta.

sunnuntai 15. marraskuuta 2015

Kädentaitomessuilua Tampreella

Kävin vuosi sitten ensimmäistä kertaa Kädentaito messuilla Tampereella "klik". Se oli rakkautta ensi silmäyksellä, ja juurikin siksi pidin huolen että pääsin samoille hoodeille myös tänä vuonna. Sain taas muutaman Neuloottisen mukaani matkaseuraksi, joten ajomatka taittui mukavasti rupatellen ja puikkojen kilistessä takapenkillä. Minä toimitin kuskin virkaa joten omat kädet olivat tosin visusti ratissa kiinni.

Viime vuonna tapahtuma vei meikäläistä 6-0. Nyt olin yhtä kertaa viisaampi, joten osasin ottaa rauhallisemmin ja hengitellä syvään ihanuuksien edessä (ennen kuin lappasin niitä mukaani...). Kun paljon on tarjolla mutta kaikkea ei voi kotiin kantaa, on tehtävä valintoja. Tällä kertaa keskityin enemmän välineisiin kuin lankaan. Toikan osastolta mukaani lähtivät kerinpuut ja kerijälaite joihin rakastuin Lentävässä Lapasessa sellaisia testaillessa. Ja koska käsityömessuilta ei voi lähteä kotiin ilman lankaa, koska kerijälaitteeni tarvitsi töitä ja koska Handun langat ovat ihania, tein lankaostokset Lapasen osastolta (jossa Ilu muuten oli itse paikalla)




Messuiltiin kympistä puoli viiteen. Aika ei todellakaan käynyt pitkäksi, hyvä että maltettiin syödä lounas välissä. Ihan joka kojua ei tuossa ajassa ehdi kurkkia, mutta paljon ehtivät silmät herkkuja ahmia. Kotimatkalla kädet syyhysivät jo ihan hirmusti päästä lankoihin ja välineisiin kiinni. Mieli pursusi ideoita ja kaasupoljinta olisi tehnyt mieli kurittaa oikein huolella jotta matka taittuisi rivakasti. No joo, pidettiin kuitenkin sopivasta tilannenopeudesta kiinni...

Kotona viritin heti kerätehtaan keittiöön ja päästin myös muksut mukaan kerimään messuilta hankittuja vyyhtejä. Pienten alkuharjoitusten jälkeen homma lähti pelittämään oikein mainiosti ja keriminen kävi näppärästi jopa perheen pienimmältä - 5 v - kerijältä.




Välinepuolelle tuli hankittua myös MeccoVerstaan käsityökassi ja Ullakon puikonsuoja.


Kirjakauppiaita oli messuilla myös useampia. Tällä kertaa passasin käsityökirjat, mutta innostuin hankkimaan kirjan nimeltä Onnellisuusprojekti. Kirjan esittelyä lukiessa pienen pieni keittiöpsykologini heräsi ja halusi tietää lisää. Kirjasta lisää jahka olen tutustunut siihen syvällisemmin.


Summarum: hienot messut taas, ihana päivä, mukava seura, inspiraatioita ja hauskaa tekemistä taas pitkäksi aikaa eteenpäinkin. Näihin tunnelmiin. Nyt vetäydyn toteuttamaan itseäni :)