torstai 29. joulukuuta 2016

Suomi 100 sukkia

Minäkin päätin osallistua muutamilla sukkapareilla Suomi100v sukkakeräyksiin. Hitaastihan tuo minulla edistyy, mutta välillä saa jotain valmistakin. Tänään tuli yksi askelmerkki saavutettua.

Viisi veteraanisukkaa stop. Neljä vauvasukkaa stop. Yksi veteraanisukka stop. Kaksi vauvasukkaa stop. Kolme paria neulottu veteraaneille ja kolme vauvoille. Keräyssukat stop.

Seuraavaksi neulon sukat omille muksuille stop. Se tarkoittaa myös kolmea paria sukkia. Sitten on ehkä sukat kokonaan stop hetkeksi ja jotain muuta puikoille. Tai voihan se olla että on jo kesä siihen mennessä...




keskiviikko 7. joulukuuta 2016

Vauvasukkia ja Marttailua

Minulla kun tuo neulonta on nykyään niin hidasta, tai paremminkin kun touhuan niin paljon muutakin kuin neulomista niin tuppaa tulemaan valmista aika harvoin. Veteraanisukkia olen neulonut kaksi ja puoli paria, mutta halusin tehdä välillä jotain muuta. Villasukkakeräys juhlavuotena syntyville oli siis juuri sopivan oloinen projekti minulle.

Kävin marraskuun lopulla Tampereella käsityömessuilla. Pitkän pohdinnan jälkeen ostin kerän valkoista ja sinistä Nallea, kun en sitten tarkistanut lankavarastoja ennen lähtöä. Kotona kävin läpi kaikki lankajemmat ja totuus oli, että useampaan pariin olisi lanka löytynyt jo valmiina.... ;)

Edessä messulangat, muut löytyivät nurkista.

Ensimmäiset sukatkin valmistuivat. Normisti ne tekisi illassa, minä nyhräsin niitä viikon...



Muuta touhua on paljon urheilun saralla, mutta myös Marttailun. Marttojen kanssa on kokkailtu, askarreltu ja tehty talkoita. Viimeisimmät talkoot olivat nyt Itsenäisyyspäivänä. Meitä oli kuusi Marttaa meidän porukasta auttelemassa juhlatilaisuuden kahvituksessa Mäntsälän seurakuntakeskuksessa. Kunnan ja seurakunnan perinteinen Itsenäisyyspäivän juhla keräsi väkeä reilut kaksisataa. Martat kattoivat astiat, kaatoivat kahvia ja korjasivat jäljet. Mukava tapahtuma oli, ja kiva tehdä porukassa hommia.


Vähän ennen tilaisuuden alkua. Kakku pöydässä, nam!


Hitaasti mutta varmasti, se on hyvä motto. Vuodenvaihde lähestyy ja kohta on taas aika inventoida langat.... Huh, taitaa olla paree pistää muutama kerä kiertoon että pysyy tolkku lankavarastossa....

perjantai 28. lokakuuta 2016

Ota kiinni jos saat - Pokelapasia!

Kummipojalle tilauksesta pokelapasia :)

Perusmalli, aukkopeukalo, Seiskaveikka, kolmen ja puolen puikot, kokoa alakoululaisen käteen riittävästi siten että alle mahtuu toinen lapanen jos tarvis. Ja virkkaamalla tehty pallura joka kiinnitetty pistoin kämmenselän puolelle. Helppoa ku heinänteko!

Värit ylösalas-alasylös miten vaan haluaa.


lauantai 22. lokakuuta 2016

Suurisnadi 2016

Päädyin tutun vinkkaamana muksujen kanssa Vantaalle Suurisnadi tapahtumaan tänään. Ihan mahtava inspiraation lähde, selkeesti harrastukseen vihkiytyneiden kokoontumisajot, mutta myös tapahtuma jossa kehtasi vaan katsella, nauttia ja oppia uutta. Olla noviisina ihmettelemässä taidonnäytteitä ja toinen toistaan hienompia tekeleitä. Lapset olivat haltioissan, niin kyllä minäkin. Oli pienoisrautateitä, lennokkeja, nukkekoteja, nukkekodin tavaraa, autoja, nukkeja, nalleja - you name it.

Mentiin paikalle Vantaan Energia-areenalle jo heti kun tapahtuma aukesi, eli klo 10. Ovella oli jono! Kierreltiin, katseltiin, ostettiinkin jotain pientä ja aivot raksuttivat koko ajan täysillä kierroksilla mitä kotona olevista materiaaleista voisikaan loihtia!

Tässä kuvia ja tunnelmia...




Lattialle rakennettuja rautateitä pääsi parhaiten katsomaan ihan maantasosta...




Kyllähän nuket myös saunovat, kuten meistä kaikki mielellään pitkän viikon päätteeksi.

Ja henkilökohtainen hygienia on tärkeätä muistaa...

Minituotteita minitaloihin. Oli ruokia, lehtiä, huonekaluja, mattoja, lamppuja - ihan kaikkea mitä kodista löytyy


Isoja huiveja neuloneena minua kiehtoivat pikkiriikkiset virkatut ja neulotut nukentarvikkeet

Sesonkiaika, kurpitsa poikineen...

Ihania asetelmia oli loihdittu erilaisiin lyhty- ja muihin kehikoihin. Joulu tulee, oletko valmis!

sunnuntai 16. lokakuuta 2016

Jäi junasukkabuumi päälle

Kun tein pitkästä aikaa junasukat viime viikon nimiäisiin, muistin taas kuinka mukavaa niitä on neuloja. Olisi yksi huivikin puikoilla, mutta pakko oli ottaa vielä toiset pikkusukat työlle. Ja sitten tuli Novitan uusi lehti ja sieltä löytyi mieleinen sukkamalli itelle. Kuulostaa syksyltä ja neulomisen sesongilta :) Urheilurintamalla on kisakausi päättynyt ja tällä hetkellä lisäksi hikiliikuntakieltoa pari viikkoa luomenpoiston takia. Mikäs siinä siis neuloessa - ku ei hiki päässä neulo!


sunnuntai 9. lokakuuta 2016

Ohjelmassa tänään - nimiäiset

Saatiin meidän tytöille kolmas serkku, ja serkkutyttö sai tänään nimen. Ihanat, lämminhenkiset nimiäiset vietettiin Helsingissä päivänsankarin omassa kodissa. Paikalla oli sukua sekä kummit, tosi paljon tosi hyvää syötävää, musiikkiesitys (päivänsankarille kirjoitettu oma kappale kitaralla soitettuna), kaunis puhe isältä sekä lahjojen avaaminen.

Meidän keskimmäinen (8 v), vauvaperheen kummilapsi, halusi ostaa omilla rahoilla vauvalle lahjan. Pakettiin pääsivät tornipalikat - sööttiä sanon minä. Meidän Anni nimittäin haaveili lahjan viemisestä siitä hetkestä kun tieto vauvan syntymästä tuli. Lisäksi molemmat nuorimmaiset piirsivät viemisiksi kuvan vauvasta. Minä kilkuttelin valkeasta alpaca-langasta junasukat ja pistin pakettiin lisäksi muumibodyn ja helistimen.

Maailman söötein pikkutyttö, peikkotukka suppusuu sai nimekseen Paju.

Junasukat ovat tuote, joka näyttää vähän hassulta - toki myös söötiltä. Niiden todellisen arvon ymmärtää kuitenkin vasta sitten kun niitä on käyttänyt vauvan jalassa. Ne vaan ovat harvinaiset siksi, että ne oikeasti pysyvät vauvan jalassa. Ja niissä on pieni kasvunvara valmiina. Kyl mie niin junasukista tykkään! Nyt kun tuli hyvästä syystä kilkuteltua pari, tekee mieli ottaa heti seuraavat puikoille. Jonkun muun vaan pitäis väsätä se vauva... :)


perjantai 22. heinäkuuta 2016

Suomi 100 vuotta - veteraanisukkakeräys

Sain neulekaverilta haasteen osallistua veteraanisukkaprojektiin joka järjestetään 100 vuotiaan Suomen juhlavuotena. Sukkia neulotaan jo nyt kovaa vauhtia ja niiden jakaminen aloitetaan tällä tietoa itsenäisyyspäivänä ja jatketaan koko ensi vuoden ajan. Tavoitteena on neuloa kaikille Suomen veteraaneille samanlaiset villasukat. Otin haasteen vastaan ja olen kilkutellut omaan rauhalliseen tahtiini nyt ensimmäisen parin valmiiksi ja toisen aluilleen.

Lisätietoa projektista ja ohjeen sukkiin saat esim. Facebookin "Veteraanisukkaryhmästä". Tässä ote ryhmän esittelystä: Ryhmän tarkoitus on neuloa Sotiemme veteraaneille yhdenmukaiset villasukat ns. juhlavuosi sukkamalli Suomen itsenäisyyden 100-vuotis juhlan kunniaksi. Sotiemme veteraaneihin kuuluu: Suomen Sotaveteraaniliitto, Rintamaveteraaniliitto ja Sotainvalidien veljesliitto. Myös järjestöihin kuulumattomat veteraanit huomioidaan mahdollisuuksien mukaan. Naiset, joilla on rintamapalvelustunnus kuuluvat myös tähän.

Ryhmämme tekee yhteistyötä Sotiemme Veteraanit-varainhankinnan kanssa.

Tervetuloa mukaan osallistumaan haasteeseen! Veteraaneja on tällä hetkellä noin 22 000 henkeä, joten neulottavaa riittää useammalle neulojalle.






sunnuntai 19. kesäkuuta 2016

Neuleiden yö ja kaksiväriset perhoset

Menihän siinä viikko ja toinenkin, yli kuukausi. Tänään tulivat valmiiksi vasta. Ne kaksiväriset perhossukat. Kuten jo aiemmin mainostin, ohje on helppo ja löytyy Lankavan sivuilta "klik" Minä vaan olen hidastellut ja touhuillut muuta.




Oikeastaan malli oli vielä helpompi kahdella värillä tehtynä. Ja perhoset tulevat nätisti esiin. Tein myös ohjeesta poiketen nilkkaan muutaman rivin joustinta, tuntuu että istuu minun jalkaan paremmin niin. Lankana ovat vanhat Nallet, ja silmukkamäärä ohjeen mukainen. Näillä aineksilla sukista tuli kuin justiin minun jalkaan suunnitellut.

Vauhtia projektiin sai aikaiseksi Marttojen kesäretki Naantaliin (pitkät bussimatkat) ja sillä reissulla tavatut Iloiset Sukkamatamit. Sukat edistyivät mukavasti ja vanha tuttu neuloosi alkoi heräillä henkiin...

Vaan lopullisen herätyksen sain viime perjantaina Lentävän Lapasen Neuleiden Yössä! :) Tupa oli täynnä neulojia, lankoja, ohjeita, toinen toistaan upeampia luomuksia ja Suomen ensi-illassa Prymin uutuuspuikot joita pääsi testaamaan. Ne ovat vaan niin ihania iltoja nuo! Kuvia ja tarinaa Tainan kynästä löydät "tästä linkistä" Tuli ihan sellainen fiilis että nyt on puikkoja heiluteltava taas ahkeraan, haluu tehdä kaikkea kivaa neuloottista!


Neuleiden Yössä kilkutti noin 60 henkinen joukkue alkuillasta pitkälle yöhön. Välillä haukattiin happea pihalla ja otettiin selfietä ja ryhmäkuvia.

Prymiltä on tulossa jotain ihan uutta neulontamarkkinoille marraskuussa! Usean patentin uutuuspuikot olivat neulojien testattavana. Ennakkotilaus tuli tehtyä :)

sunnuntai 15. toukokuuta 2016

Perhossukat

Työkaverilla oli komeat villasukat jalassaan (ennen hellepäiviä) töissä tässä yhtenä kertana. Ihailtiin sukkia porukassa ja se poiki sukkien ohjeen minulle. Sukat oli neulonut työkaverin äiti, jonka kautta ohjekin minulle päätyi. Tämä neuloosi-virtuoosi oli muokannut ohjetta yksivärisestä kaksiväriseksi, mutta minä päädyin tekemään ensimmäisen parin täsmälleen ohjeen mukaan.

Malli oli todella helppo ja nopea tehdä. Langasta en pitänyt (vanhoja keriä Ville-lankaa), värikin vähän tylsä. Ohjeen mukaan tehtynä sukista tuli kokoa 39, eli aika lailla sopivat mökkisukat viileisiin iltoihin kun villasukat puetaan toisen sukan päälle. Seuraava pari muokkautuu minunkin puikoillani kaksiväriseksi ja piirua pienemmäksi. Ja se seuraava pari lähtee tekeytymään jo tänään :)




lauantai 23. huhtikuuta 2016

Vihdoin valmista

Joo, sama laulu jatkuu kuin jo - hmmm- ainakin vuoden. Olen käyttänyt aikani muuhun kuin neulomiseen. Tänään sain kuitenkin piiiitkästä aikaa jotain valmista. Mun siniset sukat pääsivät puikoilta. Tammikuun lopussa Lentävästä Lapasesta mukaan lähtenyt Hot Socks lanka muotoutui minun jalkaani sopiviksi sukiksi.

Itselle teen taas kerran muistijäljen, että näistä keristä riittää paljon pidempiin varsiin matskua kuin uskallan koskaan neuloessa toivoa. Niin, voisin tehdä varpaista varteen ja kaksi sukkaa kerralla.... tiedetään. Tein kuitenkin yksi kerrallaan ja varresta alkaen super-perinteiseen tyyliin. Ja lankaa jäi yli vaikka toisiin, pieniin, sukkiin.




Olen myös tietoinen että raidat eivät täsmää. Tuli sellainen "hupsis" matkan varrella enkä ruvennut purkamaan :)

torstai 24. maaliskuuta 2016

Raivausta Marttatyyliin

Neulomukset etenevät hitaasti. Aika menee nykyään fillarin selässä, lenkkareita kuluttaen tai altaassa pärskien. Marttailtaan sain kuitenkin ajan järjestymään koska illan teema kosketti hyvin läheisesti. Pari kertaa on meinaan tullut huokailtua lapsiperheen tavaramäärää ja kodin sekasortoa. Ei siivoa meillä kotitonttu sillä välin kun minä treenaan...

Marttaillassa oli puhumassa Professional organizer Eeva Heinonen aiheenaan "Luovu turhasta, tee tilaa hengittää"

Kävimme lyhyesti läpi pöydille muodostuvien pinojen anatomiaa ja sitä miten ne oikeastaan ovat kasa tekemättömiä asioita. Lukemattomia lehtiä, maksamattomia laskuja, omaan osoitteeseensa menossa olevia esineitä, meillä vaikkapa tyttöjen tukasta tippuneita hiuslenkkejä. Kaikki olivat samaa mieltä siitä että pinottomat tasot ovat helpompia siivota, mukavamman näköisiä ja tuottavat mielenrauhaa.

Sitten puhuimme vaatekaapeista, siitä kuinka monta T-paitaa on tarpeeksi ja siitä montako kattilaa talossa tarvitaan. Naisväki oli myös sitä mieltä että huusholliin kertyy helposti turhan monta vasaraa ja moottorisahaa. Yhtään miestä ei ollut kyllä paikalla puolustautumassa. No, kyllä minun nurkistanikin löytyy yli 10 kg lankaa. Tällä neulomisvauhdilla siinä on minulle loppuelämän langat... :)

Tavarasta voi olla vaikea luopua koska siihen on muodostunut tunneside. Vanhat mitalit muistuttavat menestyksestä, juhlamekko vuosien takaa muistuttaa kapeammasta uumasta (jonka tietysti tulee taas ihan pian saavuttamaan... jahka tämä pääsiäinen ja nämä suklaatit on syöty niin sitten on taas hyvä aloittaa terveellisempi elämä...) Mutta illan yllätys ahaa-elämys oli kuitenkin se, että itse asiassa meidän on erityisen vaikea luopua sellaisista tavaroista joita kohtaan meillä on negatiivisia fiiliksiä. Gradumateriaalit muistuttavat kesken jääneistä opinnoista, nurkkiin kertyneet pölyiset harrastusvälineet puolestaan pitämättömistä uudenvuodenlupauksista. Tästä tavarasta luopuminen tarkoittaisi sitä että joutuu myöntämään itselleen että se oli nyt siinä, unelma jäi toteutumatta. Pyykkilautavatsaa ei sitten koskaan tullut, tohtorinpaperit menivät muille.

Summa summarum, mielenkiintoinen aihe, hyvä luennoitsija ja inspiroiva ilta. Tänään tätä inspiraatiota sai tuta kaksi hyllyväliä minun vaatekaapissani. Aloitin helpoista. Treenivaatteet ja mökkivaatteet. Heivasin ne kisoista saadut mainospaidat joita en koskaan pue päälleni, samoin ärsyttävän tuntuiset juoksutrikoot joita välttelen. Mökkivaatteista sai lähteä kaikkein nukkaisimmat. Kaksi hyllyä - kaksi ylitsepursuavaa muovikassillista. Ja hymy huulilla :)

Luopumis-illan suosituskirjallisuutta...

Inspiraatiopussi

Niin ja vielä motivointivinkki! Ota kuva kaapista ennen ja jälkeen. Minä en kehdannut omaa garderobia tänne kuvata, mutta kaapista deletoidun inspiraatiopussin kuvasin. Tuon pussin (joka lähtee vaatekeräykseen) lisäksi kaapista lähti toinen pussillinen isännälle räteiksi ulkovarastoon...

sunnuntai 6. maaliskuuta 2016

Ihan neuloottista!

Neuloosi on ollut vähän taka-alalla kun vallalla on ollut urheiluhulluus! Sen verran kilkuttajan vikaa on kuitenkin että muutama työ on puikoilla ja neuloottisten tapaamisiin on päästävä :)

Viime keskiviikkona neuloottiset kokoontuivat taas paikallisen kirjaston "hiljaiseen" tilaan. Väkeä oli paljon ja pulinaa saatiin aikaiseksi. Tosin luvan kanssa. Nämä miitit ovat aina yhtä hauskoja. Joka kerta oppii jotain uutta, ja paikalla on kavereita joiden kanssa voi keskustella langoista ja neulemalleista kolme tuntia ilman että kukaan pitkästyy :)

Tällä kertaa mukana oli vahvistusta myös korttiaskartelijoiden joukkueesta. Varsin poikkitaiteellinen porukka siis.


lauantai 6. helmikuuta 2016

Nollasummasukat

Vuoden alussa tein lankainventaarin jonka sivutuotteena syntyi laatikollinen jämälankakeriä, ei laskuissa mukana olevia nöttösiä. Tuo korillinen värikkäitä herkkuja oli ylivoimainen vastustettettava. Niinpä otin siitä puikoille kerän kerrallaan ja kilkutin aina muutamia rivejä per sukka. Lopputuotos on odotellut kuvauksiin pääsyä nyt jo muutaman tovin, mutta tänään oli sellainen hetki että oli valoa ja aikaa. Niinpä siis, nollasummasukat. Ei vähentynyt laskennallinen lankavarasto, ei paljon huvenneet nöttösetkään. Mutta sukat pääsevät jalkoja lämmittämään.


Siniraidoitettu lanka ei ole alkuperäinen nöttönen, pääsi mukaan kun teki mieli sinistä eikä nöttösissä ollut :)



 Projekti alkoi tammikuun alkupuolella. Sukat valmistuivat vuorovetoa. Muutama värikerros ja vaihto.

lauantai 30. tammikuuta 2016

Neulemiitti

Lentävä Lapanen on alkanut järjestää lauantaimiittejä neulomisen merkeissä. Ainahan ei mukaan pääse, mutta kun pääsee, on mentävä. Tupa oli taas ihan täynnä ja monet kasvoista olivat tuttuja aiemmista neuletapaamisista. Paikalla oli myös The Beetle ja Suvi-Maria. Beetle virkattuine sisustoineen on päässyt monelle foorumille ja minulla oli tänään suuri ilo ja kunnia päästä tutustumaan tuohon ihmeeseen - ja ottaa tietty selfie auton takapenkillä :)




Olin ottanut reissuun mukaan lapasen alut ja merinovillaiset langat. Niin ja lapsista kaksi nuorinta (5 ja 8 v). Lapset piirtelivät ja virkkasivat ja minä neuloin, vaihdoin kuulumisia ja hmm, ostin lisää lankaa....


Mukaan lähti sinipunasävyistä sukkalankaa ja ruskeasävyistä Madelinetoshin huivilankaa. Nam!


Huivilangan kerin vyyhdiltä kerälle jo heti paikan päällä. On hienoa kun lanka on heti käyttövälmis kun pääsee kotiin ;). Toki kotonakin on nykyään "virveli" ja vyyhdinpuut... Mitä on harrastaminen ilman asianmukaista varustelua...