Hitaasti ja epävarmasti

Kesä teettää kaikessa ihanuudessaan jonkinmoisen hidasteen neulontaharrastukselle. Kesällä on mukava häärätä pihassa, kuopsuttaa rikkaruohoja pensaiden juurilta, ajaa nurmikko siistiksi, lähteä pyörällä piknikille ja nautiskella jäätelö taikka janojuoma terassilla. Sisällä kotona, kaapin päällä hyvässä jemmassa, odottelee kasa keskeneräisiä kutimusvirityksiä jotka nyt tässä esittelen.

Sininen, ruttuinen kasa lankaa on kiertyneenä pyöröpuikolle. Siitä on tulossa (ehkä) kaunis, ilmava huivi jonka voit bongata kuvasta. Kuva ja ohje ovat Modasta 2/2011 ja lanka Dropsin alpaccaa. Huivi on vaiheessa jossa tikutellaan viimeistä ulkosyräjän pitsireunusta.

Alla esitelty keskeneräinen sukkaviritys on tilauksesta tuloillaan oleva kesävillasukka miehelleni. Sukan tekeminen on jokseenkin anti-motivoivaa, koska siinä ei ole mitään uutta, lanka on ohutta = työ edistyy hitaasti ja tämä on jo toinen yritys tätä lajia. Ensimmäinen yritys päätyi valmiiksi sukaksi Step langasta langan oman ohjeen perusteella. Ohjeen ainut vika oli se, että ohjeen mukainen 44 koon sukka oli noin kokoa 41 eli auttamattomasti liian pieni miehelleni, mutta samalla myös reilusti liian iso minulle. Siitähän hermo kiristyi ja sukka purkaantui...Tähän uuteen koitokseen oli pakko vaihtaa eri lanka, koska juuri nyt kyseinen Step lanka saa niskavillani kohoilemaan.