RETUPERÄN VUOSIPÄIVÄ!

PALJON ONNEA VAAN, PALJON LANKOJA VAAN, PALJON NEULOTTUJA TÖITÄ, PALJON NEULOTTAVAA...
vielä odottamassa, omaa vuoroaan...!

Blogini täytti yhden vuoden 24.5.2012 eli muutama päivä sitten. Itse blogiura starttasi muutama kuukausi aiemmin Novitan neulomossa jossa ensimmäinen merkintä taitaa olla maaliskuulta 2011. Neulomossa vierailen vieläkin tiheästi kurkkimassa muiden töitä, ja satunnaisesti päivitän sinnekin kuulumisia. Täällä sitten tiheämmin vuodatan ilosanomaani :)

Vuosipäivän kunniaksi kertaus historian havinaa....

- Olen entinen puukässäläinen, kaarnaveneen vuolija, hitsannut, höylännyt ja porannut käsityötunnilla. Pakollisen rättikässäosuuden tulos oli luistinkassi.
- Ensimmäinen muistikuvani neulomisesta on - hmmm - ehkä yläasteelta  - kun pyysin äitiäni opettamaan minulle miten oikea ja  nurja silmukka neulotaan. Sitten hain paikallisesta marketista paketin jossa oli ohjeet ja langat ja neuloin itselleni palmikkoneuleen! Sen jälkeen neuloin itselleni vielä toisenkin neuleen jossa oli mm. pitsineulosta.
- Sitten tulinkin teini-ikään ja unohdin neuleet ja langat vuosiksi.
- Aikuisella iällä aloin neuloa sukkia joka talvi 2-3 paria. Aikansa kutakin.
- Talo täyttyi lapsista ja viimeisintä odottaessa ajattelin tehdä tulevalle vauvalle villahousut. Joo, tän mä muistan. Lanka oli Novitan kukkaketo ja niistä villahousuista tuli hirveät. Mutta siitä se ajatus kumminkin lähti ja tämän taudin ensioireet ilmaantuivat.
- Nyt kuopus on puolitoista ja rapiat, minulla on yli 10 kg lankaa kotikomeroissa, koko ajan muutama työ puikoilla, blogi perustettuna ja järjetön lankahimo riivaa liian usein. Olen käynyt neuletapaamisessa, kiertänyt alan liikkeitä, puhunut suu vaahdossa muiden harrastajien kanssa eri lankojen ominaisuuksista, vaihtanut vinkkejä ja surffannut blogeja.

Että näillä mennään ja katsellaan missä ollaan vuoden päästä. Mistä sitä tietää vaikka kyllästyisin koko puuhaan... :)

Luomisen tuskaa ja odotuksen autuutta

Voi voi, revontuli on edennyt kaavioon 3 ja riville 122. Vielä on vähän jäljellä hommia sen kanssa ja nyt on iskenyt jo seuraava himotus! Kaverini, edistyneempi neuloja kuin minä, otti puikoille Ullaneuleesta Ulpukka-huivin. Tosi ihana pitsiluomus - ja luultavasti liian haasteellinen minulle. Lankakin on aivan satumaisen pehmeää silkkilankaa. Vain neuloja voi ymmärtää mistä puhun :)

Neulomisen lomassa olen taistellut pihamme valloittaneita voikukkia vastaan ja lupautunut perustamaan ja ylläpitämään venekerhomme nettisivut. Jaa mää vai - joo, just mä. Meillä on siis mökki ja venepaikka Kotkassa. Kokemukseni nettisivujen hallinnoinnista on melkoisen hataraa, sivut ovat noin viikon ikäiset ja alkutekijöissään, mutta tervemenoa vilkaisemaan...

http://santalahdenvenekerho.fi/

Tänään nautitaan helteestä ja juhlitaan työkaverin häitä. Ihanainen kesämekko on hankittu ja siihen sopivat upouudet tallukkaat odottavat että pääsevät hieromaan jalkani rakoille. Vaan ihana on juhlia häitä ja ehkäpä pääsen tanssilattiallekin pyörähtämään.



Revontuli puikolla

Petunia huivista itsevarmuutta saaneena päätin ottaa pyörölle seuraavaksi Revontuli huivin. Myös Revontuli on helpommasta päästä huivirintamalla, vaikka olin kuvitellut että se on kovinkin haasteellinen. No joo, ihan ekoilla kerroksilla saattaa olla jotain pieniä äksidenttejä....kunnes sain kuningasidean käyttää silmukkamerkkejä erottamaan osiot! Hei jee, ihan yksinkertainen asia, mutta sitä ei mainosteta ohjeessa ja aloittelijalta meni tämän asian keksimiseen hetki.

Suosittelen lämpimästi varsinkin pienten lasten kanssa samassa taloudessa neuloville. Kun joku huutaa minuutin välein "pyyyyyyhkimään" tai "aiiiiii, Essi kiusaa" tai nurkan takana kuuluu kolaus jota seuraa parkuminen niin neuleohjeen seuraaminen on välillä melko haasteellista. Silmukkamerkkien ansiosta voin huoletta heittää kutimuksen käsistäni milloin vain ja pysyn silti laskuissa :)

Lankana tässä viime viikonlopun reissulta mukaan tarttunut Sandnes Palett. Tehosteväri on hailakan vihreä vaikka kuvassa näyttää harmaalta.

Näihin kuviin, näihin tunnelmiin - mukavaa äitienpäivää muillekin äideille ja äidinmielisille!

Meidänkin kylällä neulotaan!

Naistenpäivänä kokoontui tietojeni mukaan ensimmäistä kertaa meidän kylän neulootikot Mäntsälän monitoimitalolle neulontatapaamiseen. Minäkin kävin siellä pienten kanssa bongaamassa inspiraatioita.

Viimeisin tapaaminen oli eilen. Nappasin mukaan kaksi pientä lasta, pari pillimehua, pari myslipatukkaa, kerän Tonia huivilankaa ja puikot. Vietimme mukavan parituntisen mielenkiintoisessa seurassa kutimuksia, lankakauppoja ja tekniikoita vertaillen. Mukana oli niin Pro-tason neulojia kuin nyplääjiä, ja olipa yksi kaveri tuonut rukin mukanaan ja kehräsi sillä lampaanvilloista lankaa. Niin ja sitten olin minä - vuosi sitten hurahtanut aloittelija. Lapset nauttivat eväät ja pitivät sen jälkeen majaa pöydän alla ja juoksukilpailua käytävillä...

Illalla tikuttelin huivin valmiiksi samalla kun Suomi voitti Sveitsin jääkiekossa. Jääkiekko on justiin sopivaa neulomisohjelmaa - ei hirveesti haittaa jos ei pysty ihan koko ajan katsomaan. Selostaja pitää huolen että tilanne on silti selvillä.

Seuraava tämän kylän neulontatapaaminen onkin sitten 

Sepänmäellä "Käden taidon päivänä" su 17.6. klo 12-15.

Lankavahinko

Ihan vaan piti viattomasti kaverin polttareita juhlia ja mitä kävi! Sattui se TeeTee shop kulkureitille ja tässä tulos:

800 g lankaa!

Sairauksia on monenlaisia, tämä onneksi tavallaan aika viaton. Eli 9,5 kg lankaa on nyt kymmenen ja rapiat. Lankaa tulee siis nopeammin kuin kuluu. Tuommoset pienet junasukat ei tässä määrässä juuri tunnu....

Onni on täydet lankalaatikot :)



Alpacan lumous

Junasukkien teko olikin mukavaa pitkästä aikaa joten otin puikoille jo seuraavat. Nyt valitsin langaksi ohjeen mukaisen Alpaca-langan. Laatikoista löytyi ehkä maailman pehmeintä TeeTee Alpacaa. Prjojekti on vielä keskeneräinen mutta päätyi erinäisistä syistä jo nyt kuvaukseen...

...Syy on siinä että juuri kun neuloin elämäni ensimmäistä TeeTee lankaa, niin eilisellä Porvoonreissulla (kaverin polttarit) bongasin TeeTee shopin ja lankesin! :) Mukaan lähti kassillinen lankoja ja lompakko keveni jokseenkin reippaasti. No, tuli kasa leimoja kanta-asiakaskorttiin ja uusi lankakauppalöytö lähinurkilta. Miten ihmeessä olen missannut tuon ihanaisen putiikin!

http://www.tekstiiliteollisuus.fi/fi/374

Polttaripoppoo - minä mukaan lukien - siirtyi ohjelmassa eteenpäin, kohti Helsinkiä ja PataÄssää. Langat lähtivät kuskin kotiin yökylään, mutta palautuvat hellään huomaani maanantaina.

No, meni vähän mainostamisen puolelle mutta olkoon tällä kertaa :)