Kesäiset koukkupussit

Justiin kun pääsin mammavapaalta töihin niin taas alkoi loma. Loman (ja sadepäivän) kunniaksi kaivoin ompelukoneen esille ja tein muutaman ompeluharjoituksen. Koukkupussejahan kankaista muotoutui. Niin ja tiedoksi niille jotka eivät minua ennestään tunne - entisenä puukässäläisenä ja viime jouluna ompelukoneen saaneena olen ihan tyytyväinen näinkin yksinkertaiseen lopputulemaan :)

Pikkutytön paita

Lankalaatikoissa oli useampi keränjämä roosaa Novitan Tenneseetä mistä en oikein keksinyt mitään tekemistä. Lanka on kivan tuntuista, mutta väri ei istu minulle sitten millään. Ajatus lähti sitten lopulta lasten nukkeleikeissä pyörivästä etiopianutusta. Silmukoita 148 ja nelosen pyöröllä kainaloihin asti. Resori alareunaan ja keskelle muutama pikkupalmikko. Etu- ja takaolat erikseen ja hihat tein poimimalla silmukat hiha-aukon reunasta ja neulomalla siitä hihansuun resoria kohti....joo, tosi selkeeltä kuulostaa :)

No mutta, tältä se näyttää:

Lankaa noin 90 cm:n kokoon meni 140 g. Parannettavaa minulla on edelleen sekä neuleen osien yhdistämisessä, että silmukoiden poimimisessa. En tahdo saada saumoista millään oikein kauniita. Mutta, mutta - 9 kk ikäinen käyttäjä ei osaa valittaa joten joutuu käyttämään paitaa tänä kesänä.

Muoks:

Sain vihdoin myös sovitettua paitaa pikkuprinsessan päälle - ja joo, meillä oli vesirokko...

Vohveliterapiaa

Mä NIIN testaan tätä hommaa! Aivan upeaa ajanvietettä. Siis melkein täysin turhaa, mutta jotenkin nostalgista. Lainasin kirjastosta vohvelikirjontakirjan ja testasin jo vähän muutamalla langanpätkällä. Kirja ei sinänsä ollut mitenkään tajuntaa räjäyttävä, mutta oli siellä muutama kutkuttava malli ja ideoita siitä mihin vohvelikangasta voisi käyttää koristelun jälkeen. Penaali, pesukinnas, tyynynpäällinen, iltalaukku helmikoristein - ei paha.

Pienen pienet kaverit

Pikkuprojektit jatkuvat...

Puhelinpussi nro 2 Puro batikista ja pikkukukkasia seiskaveikasta.

Onni sentään että sateet alkoivat ja voi välillä istua sisällä tikuttelemassa käsitöitä. Pihan istutukset kiittävät ja lankavarasto hupenee hissukseen. Pitäisi nimittäin raivata tilaa kaappeihin syksyksi että voin shoppailla sitten kunnolla lankoja...nokka kohti Menitaa ja Lankamaailmaa! Ja Novitan lankoja tietty paikallisesta heti kun tulevat taas tarjoukseen. Jos oikeasti pystyn hillitsemään itseni koko kesän, niin lupaan että saan sitten hamstrata oikein kunnolla talveksi kun syksy koittaa :)

Jotain pientä

Paluu töihin, lämpimät kesäpäivät, lasten vesirokko ja liikuntaharrastukset ovat pitäneet puikot paikoillaan. Tai ei nyt sentään ihan. Pitsihuivi Ticosta etenee hitaasti mutta varmasti, paita Tenneseestä perheen pienimmälle on hihoja ja viimeistelyä vaille valmis ja tänään virkkasin töiden jälkeen kännypussin jotta edes joku tulee valmiiksi asti :)

Pussukka valmistui hetkessä Puro Batikin jämistä puikolla 3,5. Tämä ei paljon ohjetta vaadi, mutta inspiraation alun hain Käspaikasta. Totuuden nimissä tein jo eilen yhden version pylväillä, mutta kiinteillä silmukoilla pussista tuli mielestäni huomattavasti kivemman näköinen. Eli ketjusilmukoita kännyn leveyden verran, kiinteitä silmukoita kerroksittain niin kauan että puhelin peittyy molemmin puolin, ja sitten vaan saumat kiinni kiinteillä silmukoilla. Läppä tulisi samoilla lämpimillä jos vaan tekisi pussukasta pidemmän. Nauhan virkkasin kaksinkertaisesta langasta ihan vaan ketjusilmukoilla. Helppoa kuin heinän teko.

Pihatöiden lomassa...

...lisää patalappuja. Kaksinkertainen lappu Novitan seiskaveikasta - Polkka ja metsänvihreä. Kuvassa myös toinen keväinen harrastukseni eli mullan lisäämineen reikiin, joita muodostuu kun voikukka kaivetaan todellakin juurineen maasta. Ikuisuusprojekti nuo voikukat. Huom! Kuva sisältää tuotesijoittelua :)

Pata lappua soimaa

Minunkin oli sitten pakko nöyrtyä ja tehdä patalappukokeilu isoäidin neliöistä. Nöyrtyä siinä mielessä, että olen aina ollut pikkuisen vastarannan kiiski mitä tulee muotivillityksiin. Kun kaikki muut virkkaavat neliöitä niin minähän en edes kokeile! Paitsi nyt, kun työn alla on pitsihuivi jonka ETA on joskus ensi syksynä. Vajaa neljännes on vasta tehtynä ja olen väkertänyt sitä jo ties kuinka kauan.

Lappukokeilu oli itse asiassa koukuttavampi kuin olin uskonutkaan. Laput tulivat luonnonvalkeasta Novitan seiskaveikasta ja pätkävärjätystä Gjestalin Jannesta.

Kokoa tuli 19 x 19 cm ja lankaa kului 60 g.

Sukkaa sukan perään

Sukkia on kiva tikutella. Tässä muutamia väriläiskiä joihin langat valitsi vanhin tyttäreni, ikää 11 vuotta. Lanka on Novitan 7 veljestä. Sini-valko-mustissa on yksi iso palmikko edessä ja oranssi-vihreissä kaksi löyhempää palmikkoa edessä.

Dropsin toukokuun alesta lähti mukaan Fabelia, jota olen kuullut kehuttavan sukkalankana hyväksi. Siitä pyöräytin sukat kokoa 35. 

Ja sitten vielä ohuen Fabelin vastapainoksi sukat paksusta Novitan isoveikasta.

Pitsineulontaa ja malliharjoituksia

Sain omistukseeni ihanan neulemallikirjan nimeltä pieni suuri neulekirja, jossa on yli 300 mallineulosta niin pitsiä, palmikkoa, oikeaa, nurjaa kuin hyviä käytännön ohjeitakin neulomiseen yleensä. Kirjan kanssa kivasti samoissa väreissä on pitsihuiviprojektini, joka toivottavasti valmistuu viimeistään syksyn taas viiletessä.

Ompeluharjoituksia

Joulupukki toi minulle ompelukoneen viime jouluna ja kaiken tämän perhe-elämän keskellä olen yrittänyt opetella käyttämään sitä. Lyhennellyt hihoja ja puntteja, ommellut kangaskasseja ja pussukoita ja viimeemmäksi kesäpaidan perheen kolmivuotiaalle ja ruokalappuliivin meidän vauva-ikäiselle. TässäKIN hommassa minulla vaan tuppaa olemaan intoa enemmän kuin taitoa. Siksipä on hyvä, että käyttäjäkunta on sen verran nuorta että ei vielä osaa reklamoida laadusta...

Kesäpaita kotipihalle

 Kännykkä/avain/lompakkopussukka perheen esi-teinille

Kesäkassi pikkutavaroille verhon- ja langanjämistä

Uutta pukkaa...

...ja käsistä lähtee....

Muutama kuukausi on tullut harjoiteltua bloggailua Novitan neulomossa, vaan puikonpirut vetivät minut kuitenkin tänne vapaammille markkinoille.

Käsityöt ovat minulle aika lailla uusi juttu. Koulussa valitsin puukässän ja nuoruusvuosinani tein vain muutaman hataran yrityksen sukeltaa lankojen ja kankaiden maailmaan. Ei suurta menestystä. Aikuisella iällä opettelin kutomaan sukkia ja niitä sitten pakersin aina muutamat joka talvi.

Vaan lapsia alkoi tulla ja äitiyslomia vähän väliä. Tämän viimeisimmän aikana ovat käsityöt vieneet mennessään. Liekö kaiken aloitti hormonihöperön pesänrakennusvietti vai mikä, mutta loppua ei tunnu tulevan ja töihinpaluu häämöttää viikon päässä. Eipä siis muuta kuin puikot suhisemaan, kone hyrräämään ja uutta opettelemaan.

Nämä kukkaset valmistuivat viikonlopun mökkireissulla lapsille askartelumateriaaleiksi.